13.6.2007

Muikkukannat lähes keskimääräisellä tasolla

Suomen muikkukantojen tilassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia parin viime vuoden aikana. Kannat ovat koko maata tarkastellen keskimääräisellä tasolla. Eteläisen Suomen hiukan keskitason alapuolella olevia syksyn 2006 kutukantoja kompensoi maan pohjoisosan keskimääräistä vahvemmat kutukannat.

Vuosiluokka 2006 oli Oulun ja Lapin läänin järvissä keskitasolla tai sen yläpuolella. Maan eteläosassa viime vuonna syntynyt vuosiluokka jäi ennakko-odotuksista poiketen keskimääräistä heikommaksi. Kohtalaiset muikkusaaliit vuonna 2007 perustuvat paikoin vielä kolmivuotiaisiin vuonna 2004 syntyneisiin muikkuihin.

Muikkukannat taantuivat eteläisessä Suomessa

Muikun kutukantojen tila oli sekä Länsi- että Itä-Suomessa lievästi keskitason alapuolella syksyllä 2006. Kutukannat koostuivat valtaosin vuonna 2004 syntyneistä kolmatta kesäänsä elävistä muikuista. Kutukannan indeksi oli maan eteläpuoliskon järvissä hiukan keskitason (3) alapuolella (2,7) ja hiukan alempi kuin edellisenä vuotena. Kaksivuotisen jaksollisuuden perusteella näin osattiin odottaakin. Vahvoja kutukantoja esiintyi viime syksynä muun muassa Rautalammin reitillä, Saimaan selillä ja Pihlajavedessä.

Vuosiluokan 2006 vahvuus kohosi odotetusti edellisvuodesta, mutta Länsi-Suomessa vain keskitason tuntumaan (2,9). Itä-Suomessa viime vuonna syntynyt vuosiluokka jäi varsin heikoksi (2,4), mistä kertoo sekin, että vain 15 % tutkimuskohteista ylti keskiarvoa parempaan runsausindeksiin. Vahvoja vuosiluokkia löytyi maan länsiosassa muun muassa Säkylän Pyhäjärvestä ja Pohjois-Keiteleestä sekä Itä-Suomessa Pielisestä ja Kermajärvestä. Puruvedellä jäätiin vähän keskitason niukemmalle puolelle. Päijänteen muikkukanta ei osoittanut vielä selviä vahvistumisen merkkejä. Vahvan vuosiluokan syntymisestä on tällä toiseksi suurimmalla järvellämme kulunut jo kahdeksan vuotta.

Vahvimmat kannat Oulun ja Lapin läänin järvissä

Pohjois-Suomen järvissä muikkukannat ovat säilyneet lähes kaksikymmentä vuotta kestäneen seurannan aikana varsin vahvoina. Syksyllä 2006 kutukannat olivat hiukan keskimääräistä vahvemmat Oulun läänissä (3,3) ja keskitasolla Lapin läänissä. Vuosiluokan 2006 indeksi oli maan korkein Oulun läänin alueella (3,3), missä kaksivuotinen rytmi on ollut varsin selvä viimeiset kymmenen vuotta. Lapissa viime vuoden vuosiluokka oli jo kolmantena vuotena peräkkäin keskimääräisellä tasolla.

Kitkan muikkukanta oli perinteisesti vahva niin kutukannan kuin vuosiluokan 2006 osalta, ja muuallakin Kuusamon suunnalla kutumuikkuja ja vahvoja vuosiluokkia esiintyi. Myös Perämerellä vanhoja muikkuja uiskenteli normaalia enemmän. Inarijärven muikkukanta on vahvistunut jo muutaman vuoden ajan, ja myös vuosiluokka 2006 oli vahva. Myös Norvajärvessä, Kemijärvessä ja Simojärvessä nuorinta kalastettavaa vuosiluokkaa oli keskimääräistä enemmän.

Muikun markkinoinnissa oli vaikeuksia lähinnä Itä-Suomessa ja Oulun läänissä, missä kolmannes kalastajista joutui rajoittamaan pyyntiä viime kesänä. Viime talvena muikut saatiin hyvin kaupaksi, sillä huono jäätalvi vaikeutti kalastusta.

Kuluvan kesän aikana muikkusaaliit pysyvät vähintään tyydyttävinä useimmissa muikkujärvissä. Ensi vuoden saaliiden osalta ratkaisevaa on keväällä 2007 syntyneen vuosiluokan vahvuus, jonka suuruudesta ei ole vielä varmuutta. Ainakin keskinkertaista vuosiluokkaa voidaan odotella.

Muikkukannat ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) erityisessä seurannassa. Muikku on saaliin arvon perusteella silakan jälkeen toiseksi tärkein ammattikalastuksen saaliskala ja sisävesien ammattikalastuksen elinehto. Seurannan tavoitteena on saada vuosittain yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Tutkimuslaitoksen kevättalvella 2007 tekemä kysely käsitti runsaat sata avustajaa ja vajaat sata muikkujärveä.

Aikuisten muikkujen runsausindeksi seurantajärvissä syksyllä 2006 (kutukanta) ja vuosiluokan 2006 (hotta) runsausindeksi talvella 2006/2007. Runsausindeksi: 1 erittäin harva, 2 harva, 3 keskinkertainen, 4 runsas ja 5 erittäin runsas. Taulukossa on esitetty myös alle vuoden ikäisten hottamuikkujen keskipituudet.

Aikuisten muikkujen runsaus tutkimusjärvissä syksyllä 2006 (kutukanta). Musta pallo merkitsee keskimääräistä runsaampaa kantaa (indeksit 4 ja 5 yhdistettynä), harmaa pallo keskinkertaista (indeksi 3) ja valkoinen pallo keskimääräistä heikompaa kantaa (indeksit 1 ja 2). Alueittaiset kantojen kehitykset on esitetty viereisillä diagrammeilla. Osa-alueet on merkitty yhtenäisellä viivalla, suurläänit katkoviivalla

Vuosiluokan 2006 vahvuus tutkimusjärvissä talvella 2006/2007. Pisteiden selitykset samat kuin Yllä olevssa karttakuvassa. Alueittaisten runsausindeksien kehitys on esitetty viereisillä diagrammeilla.

Tulostettava versio