21.6.2004

Muikkukannat taantuneet kautta maan Oulun lääniä lukuun ottamatta

Lähes vuosikymmenen kestänyt vahvojen muikkukantojen jakso näyttää päättyneen suurimmassa osassa maata. Taantuminen on erityisen selvä Länsi- ja Itä-Suomen muikkujärvissä, mutta myös Lapissa muikkukannat ovat heikentyneet. Kehitys näkyy sekä kutukannoissa että viime vuosina syntyneiden muikkujen määrissä.

Vuosiluokat 2001-2003 ovat olleet keskimääräistä heikompia lukuun ottamatta Oulun lääniä, missä ovat Suomen tämän hetken vahvimmat muikkukannat. Keväällä 2004 syntyneiden poikasten menestymisestä riippuu, kääntyvätkö muikkukannat nousuun vai syveneekö taantuma.

Länsi- ja Itä-Suomessa heikoimmat muikkukannat

Länsi-Suomen muikkukannat nousivat 1980-luvun puolivälistä alkaneesta eteläistä Suomea koetelleesta kadosta keskimääräiselle tasolle vuonna 1994. Vuoteen 2002 asti kannat pysyivät hyvinä. Syksyllä 2003 kutukannan indeksi kuitenkin laski selvästi keskitason alapuolelle. Kolme viimeisintä kalastuksen kohteena olevaa vuosiluokkaa 2001-2003 ovat kaikki olleet keskimääräistä heikompia, vuosiluokka 2003 kaikkein heikoin. Tämä ei lupaa hyviä saaliita kesälle 2004.

Itä-Suomessa vahvat ja heikot vuosiluokat vuorottelivat vuoden 1995 jälkeen usean vuoden ajan muikkukannoille tyypilliseen tapaan. Vuonna 2000 on syntynyt viimeisin vahva vuosi-luokka. Vuosina 2001-2003 syntyneitä muikkuja on jäänyt henkiin kalastettavaksi varsin vähän. Runsaita muikkusaaliita ei siten ole odotettavissa tänä kesänä Itä-Suomessakaan.

Oulun läänin järvissä runsaasti muikkuja – Lapissa vähemmän

Vuonna 1988 alkaneen seurannan aikana Oulun läänin muikkukannoissa ei ole havaittu muikkukatoa. Kutukannat ovat olleet vahvoja lähes joka vuosia ja keskimääräistä vahvempi vuosiluokka on syntynyt yleensä joka toinen vuosi. Vuonna 2003 oli vuorossa keski-määräistä heikompi vuosiluokka. Kaksivuotiaita ja vanhempia muikkuja on riittämiin turvaamaan kohtuulliset muikkusaaliit kuluvana kesänä Oulun läänin järvissä.

Lapin läänin järvissä esiintyi 1990-luvulla usean vuoden ajan vahvoja muikkukantoja, mutta nyttemmin kannat ovat heikentyneet. Syksyn 2003 kutukannat arvioitiin kohtuulliseksi, mutta vuonna 2003 syntynyt vuosiluokka keskimääräistä heikommaksi, kolmantena vuotena peräkkäin.

Muikkukannat ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) erityisessä seurannassa. Muikku on saaliin arvon perusteella silakan jälkeen toiseksi tärkein ammattikalastuksen saaliskala ja sisävesien ammattikalastuksen elinehto. Seurannan tavoitteena on saada vuosittain yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Tutkimuslaitoksen kevättalvella 2004 tekemä kysely käsitti runsaat sata avustajaa ja vajaat sata muikkujärveä.

Tulostettava versio