Kutukannan indeksi oli Itä-Suomen järvissä syksyllä 2007 keskitason (indeksi 3) alapuolella ja oli sama kuin edellisenä vuonna (2,7). Kutevia muikkuja oli runsaasti muun muassa Pielisessä, eräillä Saimaan selillä ja Karjalan Pyhäjärvessä. Muikkukannat ovat vaihdelleet Itä-Suomen järvissä kaksivuotisrytmin mukaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Lähes joka toisessa järvessä on nyt viime vuonna syntyneitä muikkuja runsaasti. Vahvan muikkukannan järvistä mainittakoon Puruvesi, Pielinen sekä Etelä-Saimaa.

Kutukannan indeksi oli Itä-Suomen järvissä syksyllä 2007 keskitason alapuolella ja oli sama kuin edellisenä vuonna (2,7). Kutevia muikkuja oli runsaasti muun muassa Pielisessä, eräillä Saimaan selillä ja Karjalan Pyhäjärvessä. Muikkukannat ovat vaihdelleet Itä-Suomen järvissä kaksivuotisrytmin mukaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien.

Länsi-Suomessa muikkukannat keskinkertaiset

Kutukantojen tila oli syksyllä 2007 Länsi-Suomessa lähes keskimääräisellä tasolla (indeksi 2,9,). Kutukannat koostuivat valtaosin vuonna 2006 syntyneistä toista kesäänsä elävistä muikuista. Vahvoja kutukantoja esiintyi viime syksynä muun muassa Etelä-Konnevedessä, Keiteleessä, Lappajärvessä, Puulavedessä ja Säkylän Pyhäjärvessä. Pitkästä aikaa myös Etelä-Päijänteen muikkukanta osoitti elpymisen merkkejä.

Vuosiluokan 2007 vahvuus oli Länsi-Suomessa heikompi kuin muualla maassa (2,5) heiketen vielä edellisestäkin vuodesta. Kolme vuosiluokkaa on nyt jäänyt alle keskitason. Tutkimusjärvistä vain joka kymmenessä oli vuonna 2007 syntyneitä muikkuja keskimäärästä enemmän. Näitä järviä olivat Säkylän Pyhäjärvi, Etelä-Konnevesi ja Lestijärvi.

Oulun ja Lapin läänin muikkukannat vahvat ja vakaat

Oulun läänin järvissä muikkukannat ovat säilyneet lähes kaksikymmentä vuotta kestäneen seurannan aikana vahvoina. Myös syksyllä 2007 kutukannat olivat keskimääräistä vahvempia sekä Oulun (3,3) että Lapin läänissä (3,2).

Vuosiluokan 2007 indeksi jäi Oulun läänissä alle keskitason (2,8), mikä oli odotettua kaksivuotisen rytmin perusteella. Vaikka vahvoja vuosiluokkia esiintyi vain viidenneksessä järvistä, vuosiluokan vahvuus oli useimmissa järvissä kuitenkin keskitasolla, joten kaksikesäisiä muikkuja riittää pyydettäväksi tänäkin vuonna.

Lapissa vuosiluokan 2007 indeksi pysyi keskitasolla (3,0) neljäntenä vuotena peräkkäin. Inarijärven muikkukannan vahvistuminen on jatkunut, ja vuosiluokka 2007 arvioitiin erittäin vahvaksi.

Markkinoinnissa vaikeuksia lähinnä kesäaikaan

Muikun markkinoinnissa on ollut vaikeuksia lähinnä vahvojen muikkukantojen alueella kuten Itä-Suomessa ja Oulun läänissä. Itä-Suomen muikunkalastajista kolmannes joutui rajoittamaan pyyntiä viime vuonna, Oulun läänissä joka neljäs ja muualla maassa vain joka kymmenes kalastaja. Ongelmat koskevat lähinnä kesäkalastusta. Viime talven kalastuskausi jäi suuressa osassa maata lyhyeksi, eikä markkinointivaikeuksia juuri ollut.

Suomen muikkukantojen tilassa ei ole näköpiirissä merkittäviä muutoksia lähivuosina. Muikkukannat ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) erityisessä seurannassa. Muikku on saaliin arvon perusteella silakan jälkeen toiseksi tärkein ammattikalastuksen saaliskala ja sisävesien ammattikalastuksen elinehto. Seurannan tavoitteena on saada vuosittain yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Tutkimuslaitoksen kevättalvella 2008 tekemä kysely käsitti runsaat sata avustajaa ja vajaat sata muikkujärveä.