Nuoret kalastavat innokkaasti

Peruskoulun yläasteen 7 - 9 -luokkalaisista 71 prosenttia harrasti kalastusta vuonna 2000. Pojista kalasti 85 prosenttia ja tytöistä 58 prosenttia. Määrät olivat selvästi suurempia kuin koko väestöä koskevissa mittauksissa. Lähes puolet tutkimuksessa mukana olleista pojista ja 10 prosenttia tytöistä lukeutui innokkaiden kalastajien luokkaan.

Lisätietoja:
Tutkija Jukka Mikkola, puhelin 020 5751 259
jukka.mikkola@rktl.fi

Tiedottaja Taija Pöntinen, puhelin 0205 751 353, taija.pontinen@rktl.fi
Informaatikko (julkaisut) Tuula Toivio, puhelin 0205 751 301, tuula.toivio@rktl.fi

Ensimmäiset kalastuskokemukset hankitaan varsin varhaisessa vaiheessa, sillä 62 prosenttia koululaisista oli käynyt kalassa jo ennen kouluikää. Ensimmäiset kalastusretket tehdään lähes poikkeuksetta oman perheen kanssa. Iän karttuessa kaveripiirin merkitys korostuu varsinkin poikien kalastuksessa. Tytöt kalastivat oman perheen tai kavereiden kanssa, mutta omin päin he suunnistivat kalavesille selvästi poikia harvemmin. Yli puolelle koululaisista kesämökki oli tärkein kalastuspaikka.

Hyvä seura, mukava tekeminen vai suuri saalis?

Tyttöjen kalastusharrastukseen liittyvistä motiiveista tärkeimpiä olivat hyvä seura, mukava tekeminen sekä kaunis kalastusympäristö. Pojista lähes 30 prosenttia piti suurta saalista tärkeimpänä tekijänä. Myös kalastukseen liittyvä jännitys oli hieman tärkeämpää pojille kuin tytöille. Kalastus on yksi suosituimmista harrastuksista jalkapallon ja jääkiekon sekä lukemisen ohella. Kalastus oli selvästi suositumpaa maaseutukouluissa kuin kaupunkikouluissa.

Hiipuuko kalastusharrastus?

Yli kolmannes tytöistä ja 40 prosenttia pojista kuvitteli kalastusharrastuksensa jatkuvan lähitulevaisuudessa entisellään. Toisaalta yli 40 prosenttia tytöistä ja pojistakin lähes 20 prosenttia ei osannut tai halunnut ennustaa kalastusharrastuksensa tulevaisuutta. Pojat olivat selvästi tyttöjä aktiivisempia opettelemaan uusia kalastustapoja. Kalastuksen lopettamista suunnitteli vajaa 8 prosenttia tytöistä. Kiinnostuksen puute kalastusta kohtaan oli niin tyttöjen kuin poikienkin tärkein kalastamattomuuden syy ja varsinkin tytöille osaava kalakaveri oli tärkeä.

Tiedustelu yhdeksässä koulussa 700 oppilaalle

Aineisto kerättiin yhdeksästä eri puolilla Suomea sijaitsevasta koulusta. Tutkimuksessa mukana olleet koulut sijaitsivat Helsingissä (2), Riihimäellä, Kokkolassa, Sonkajärvellä, Pälkäneellä, Ilomantsissa, Ivalossa sekä Maskussa.

Julkaisu Nuoret ja kalastus on luettavissa www-sivulta http://www.rktl.fi/julkaisut/raportit/raportti235.pdf Tutkimustuloksia esitellään myös
Erämessuilla 6. - 9.6.2002 Riihimäellä

Tulostettava versio