17.5.2010

Pielisen selkävesille istutetaan lohenpoikasia autolautalta - Tutkimuksessa selvitetään paraneeko istutustulos rantaistutuksiin verrattuna

Jo kolmatta vuotta jatkuvassa järvilohi- ja taimenistutushankkeessa kokeillaan antaako istukkaiden levittäminen suoraan Pielisen selkävesille rannalta tehtäviä istutuksia paremman tuloksen. T-ankkurimerkeillä merkittyjä 2- ja 3-vuotiaita järvilohia ja taimenia levitetään Kolin satamasta lähtevän autolautan kannelta Pielisen selkävesien reunamille tiistaina 18.5.yhteensä 8000 kappaletta.

Meneillään olevassa tutkimuksessa pyritään parantamaan lohikalaistukkaiden selviytymistä ja niistä saatavan saaliin määrää. Kuluvan toukokuun aikana Pieliseen istutetaan vastaavasti merkittyjä järvilohia ja taimenia myös Paalasmaalle ja Lieksanjokeen yhteensä 20000 kalaa. Lajien, istutuspaikkojen ja –tapojen erojen selvittämisen lisäksi hankkeessa tutkitaan tarvitaanko eri vesistöihin erilaisia istukkaita muun muassa vertaamalla samoista kasvatuseristä olevien merkkikalojen tuloksia eri järvissä. Höytiäisen tämän kevään istukkaat, yhteensä 10000 merkittyä 2- ja 3-vuotiasta järvilohta ja taimenta, vapautetaan maanantaina 24.5. Kontioniemen ja Saunasaaren edustalle.

Alustavat palautustulokset ovat hämmästyttäviä – erot järvien välillä ovat suuret

Vuonna 2008 ja 2009 istutettiin Pieliseen noin 54000 ja Höytiäiseen 16000 merkittyä lohta ja taimenta. Pielisessä lohen alamitta on 60 senttimetriä ja taimenen 50 senttimetriä. Höytiäisessä molemmilla on 50 senttimetrin alamitta. Kun istukkaat ovat 2- ja 3-vuotiaita eli noin 20-35 senttimetrin mittaisia, tarvitaan ainakin 1-2 kasvukautta, jotta kalat saavuttavat alamittakokonsa. Tiedot ensimmäistenkin merkintäerien kalojen kohdalla täsmentyvät siten vasta parin seuraavan vuoden aikana.

Vuoden 2009 loppuun mennessä Pielisestä saatiin yhteensä 13 palautusta ja Höytiäisestä 376 palautusta. Molempiin istutettiin 2000 merkittyä lohta. Seuraavana keväänä molempiin järviin istutettiin myös 3-vuotiaita järvilohia. Saman vuoden loppuun mennessä palautettiin näistä lohista Pielisestä 66 merkkiä ja Höytiäisestä 438 merkkiä. Erot palautuksissa ovat samansuuntaisia myös 2- ja 3-vuotialla taimenilla.

Yksi selkeä syy näille eroille on kalastuksen merkittävä lisääntyminen Höytiäisessä. Alustavat tulokset Pielisellä viittaavat isojen istukkaiden selviytyvän pieniä selvästi paremmin, mutta eri tekijöiden osuutta voidaan selvittää tarkemmin vasta kunkin kalaerän ehtiessä pyyntikokoon.

Merkintäistutuksia jatketaan vielä ensi vuonna, mutta seurantaa ja tietojen keräämistä jatketaan ainakin vuoteen 2015 saakka. Merkintähanketta koordinoi Riista- ja kalatalouden tukimuslaitos, joka vastaa myös merkinnöistä ja merkintäaineistojen käsittelystä. Hankkeessa on mukana laaja toimijajoukko muun muassa Pielisen ja Höytiäisen kalastusalueista ja osakaskunnista, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksesta, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta, Pohjois-Karjalan Pro Agrian kalanviljelylaitoksilta sekä PIKES Oy:n Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008-2010-hankkeesta

Tulostettava versio