30.11.2006

PIELISJOEN EMOKALAPYYNNISTÄ ENNÄTYSMÄÄRÄ LOHIEMOJA

- mätimunista perustetaan uusi järvilohen emokalasto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen

Järvilohen emokalapyynti Pielisjoessa onnistui erinomaisesti. Lokakuun aikana saatiin pyydetyksi kaikkiaan 52 lohinaarasta ja 13 koirasta Kuurnan voimalan alapuolelta. Määrä on suurin, mitä on saatu emokalapyynneissä Kuurnan voimalan rakentamisen jälkeen. Naaraiden määrä ylsi ensimmäisen kerran Järvilohistrategian asettamaan 50 kalan tavoitteeseen, mutta koiraista on edelleen puutetta. Naaraista lypsettiin noin 230 000 mätimunaa, joista perustetaan uusi järvilohen emokalasto RKTL:n Saimaan vesiviljelylaitokselle Enonkoskelle. Säännöllisesti vuosittain järjestettävän kutupyynnin tavoitteena on turvata uhanalaisen järvilohikannan geeniperimän säilyminen viljelyn avulla.

Kutunaaraiden keskipituus oli 69,5 cm ja keskipaino 3,6 kg. Koiraat olivat keskipituudeltaan 76,8 cm ja -painoltaan 4,5 kg. Järvilohikoiraat ovatkin keskimäärin vuotta naaraita vanhempia.

Emolohien määrä on lisääntynyt hiljalleen 1990-luvun aikana. Monet tekijät ovat vaikuttaneet myönteisesti emomäärän kasvuun. Saimaan järvialtaiden muikkukantojen viimeaikainen runsastuminen, verkkokalastuksen hiipuminen sekä monien vetouistelijoiden käyttämä kalastusasetuksessa määritettyä 40 senttiä suurempi 60 senttimetrin alamitta ovat kaikki lisänneet kudulle palaavien lohiemojen määrää.

Monien vetouistelijoiden vapaaehtoisesti käyttämä 60 senttimetrin alamitta on järvilohen lisääntymiskoon saavuttamiseksi välttämätöntä ja siten myös kalakannan kestävän käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Ainoastaan Pielisen kalastusalueella kyseinen 60 senttimetrin alamitta on otettu koko vesialuetta koskevaksi käytännöksi tämän vuoden aikana. Samoilla perusteilla Pielisellä nostettiin myös järvitaimen alamittaa 50 senttimetriin. Onkin toivottavaa, että samoja alamittoja ryhdytään noudattamaan yleisesti koko Vuoksen vesistöalueella.

Lieksanjoen emokalapyynnin saaliit vaatimattomia – taimenen tilanne huono

Lieksanjoen järvilohien ja taimenien emokalapyynnin saaliit olivat vaatimattomia. Järvitaimenia saatiin vain 7 ja järvilohiakin vain 7 yksilöä. Vuoksen vesistöalueen järvitaimenen tulevaisuus on emotaimensaaliin perusteella tällä hetkellä huonommassa jamassa kuin järvilohen. Pielisjoesta ei saatu tänä syksynä ainoatakaan kututaimenta. Myös Heinäveden reitin Kermankoskelta saatu emotaimenmäärä oli huolestuttavan pieni - vain kaksi naarasta ja kymmenkunta koirasta. Koko 2000-luvun ajan näiden kolmen emopyyntipaikan vuotuinen yhteissaalis on ollut alle 10 kutevaa taimennaarasta.

Tulostettava versio