7.11.2005

Pohjois-Suomen työttömille metsästys on tärkeä harrastus

Pohjoissuomalaisille työttömille metsästys on erityisen tärkeä harrastus, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pohjoissuomalaisten metsästysharrastajien profiilia selvittäneestä tutkimuksesta. Työttömät olivat selvästi ahkerimpia metsällä kävijöitä, ja metsästyspäiviä heille kertyikin eniten, keskimäärin 25 vuorokautta vuodessa. Harvimmin metsälle kerkesivät työssäkäyvät metsästäjät (12 vrk vuodessa/metsästäjä). Myös saaliin määrän perusteella työttömät metsästäjät olivat ykkösiä. Niin metsäkanalintu- kuin turkisriistasaaliit olivat heillä selvästi suurimmat. Myös asuinpaikalla, metsästystavalla ja ‑alueella sekä metsästysseuraan kuulumisella oli vaikutusta metsästysaktiivisuuteen sekä saalislajeihin ja -määriin.

Pohjoissuomalainen pienriistan metsästäjä on keski-ikäinen mies

Tutkimuksen mukaan melkein kaikki noin 40000:sta pohjoissuomalaisesta pienriistanmetsästäjästä olivat miehiä, naisia heistä oli vain 3 prosenttia. Keski-iältään pienriistan metsästäjä oli 43-vuotias ja hän käytti keskimäärin 14 päivää vuodessa harrastukseensa ja sai saaliikseen noin 14 pienriistakohdetta.

Turkisriistanmetsästys on paikallisten varassa

Noin joka neljäs pohjoissuomalainen pienriistan metsästäjä pyysi turkisriistaa joko aktiivisesti aseella tai passiivisin pyydyksin. Saaliiksi saatiin yhteensä noin 35000 minkkiä, kettua, näätää, piisamia, supikoiraa tai majavaa. Turkisriistan metsästäjien keskimääräinen saalis oli neljä eläintä. Turkisriistanmetsästys on pääasiassa paikkakunnalla asuvien metsästäjien varassa. Asuinkuntansa ulkopuolella metsästävät eivät juurikaan tavoittele pienpetoja.

Metsähallituksen luvilla vierailevat tavoittelevat erityisesti metsäkanalintuja

Pohjois-Suomen metsästysmailla vieraili myös noin runsaat 10 000 alueen ulkopuolelta tullutta metsämiestä, jotka olivat hankkineet Metsähallituksen luvan. Metsästyspäiviä heille kertyi keskimäärin puolet paikallisten määrästä eli noin 7 kappaletta metsästäjää kohden. Pääasiassa nämä ns. vierailijat tavoittelivat ja saivat saaliikseen metsäkanalintuja, joita reppuihin asti päätyi lähes 24 000 kappaletta. Keski- ja varsinkin Ylä-Lapin riekot olivat selvästi tärkein yksittäinen saalislaji. Muiden lajien kuin metsäkanalintujen suosio Metsähallituksen luvilla metsästäneiden joukossa oli vähäistä.

Tutkimuksen tulokset perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 2004 pohjoissuomalaisille metsästäjille tekemään kyselyyn sekä Metsähallituksen riistatalouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän tietoihin.

Julkaisu: Pohjoissuomalaisten pienriistan metsästäjien profilointi, Kala-ja riistaraportteja nro 363  

Tulostettava versio