Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

7.4.2004

Pohjoisimman poronhoitoalueen talvilaidunten tilan muutokset viime vuosikymmenellä

Talvilaidunten jäkäliköiden jäkälämäärä on lisääntynyt selvästi kymmenen viimeisen vuoden aikana Näkkälän ja Käsivarren ja jonkin verran Näätämön ja Kaldoaivin paliskunnissa. Lähes kaikissa Inarin alueen paliskunnissa sekä Paistunturin paliskunnassa jäkälämäärä on taas vähentynyt.

Lisätietoja:
Tutkija Jouko Kumpula, puh. 0205 751 822 tai 0400 163 073

Erikoistutkija Mauri Nieminen, puh. 0205 751 821t]

Tiedottaja Taija Pöntinen, puhelin 0205 751 353, taija.pontinen@rktl.fi

Kuitenkin osassa näistäkin paliskunnista jäkälän peittävyys on selvästi parantunut, mikä voi tarkoittaa jäkälälaitumien alkanutta elpymistä aivan viime vuosina.

Tulokset käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin vuosina 1999–2003 13 poronhoitoalueen pohjoisimman paliskunnan talvilaidunten kunto. Tutkimuksessa selvitettiin laidunten tilassa tapahtuneita muutoksia vuosina 1995–96 tehdyn inventoinnin jälkeen.

Varttuneita ja vanhoja metsiä eli potentiaalisia luppolaitumia oli runsaimmin Vätsärin, Paatsjoen ja Hammastunturin paliskunnissa ja vähiten Paistunturin, Kaldoaivin ja Käsivarren paliskunnissa. Selvimmin luppolaidunten pinta-alat pienenivät intensiivistä metsätaloutta harjoittavissa paliskunnissa.

Ravintokasvien määrissä ja laidunten pinta-aloissa oli huomattavia eroja inventointien välillä. Osa eroista johtuu talvilaitumien todellisista muutoksista inventointien välisenä aikana, osa selittyy inventointimenetelmien eroilla. Menetelmiä kehitetään edelleen, mutta jo nyt inventoinneissa saadaan varsin luotettavaa tietoa paliskuntien laidunvaroista.

Uusintainventointi osoitti, että jäkälälaidunten elpyminen on mahdollista kohtalaisen lyhyelläkin aikavälillä, mikäli laidunnuspaine ja porojen laidunkierto ovat sopivat elpymisen alkamiselle. Toisaalta jäkäliköiden kunto voi edelleen heikentyä laidunnuspaineen ja muun maankäytön aiheuttaman kulutuksen ylittäessä jäkäliköiden vuotuisen uusiutumiskyvyn.

Tutkimustulokset on julkaistu Kala- ja riistaraportteja -julkaisusarjassa nro 303. Julkaisu on luettavissa verkkopalvelussamme http://www.rktl.fi/?view=publications&id=5449


Tulostettava versio

 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Julkaistu 7.4.2004