21.11.2006

Poikasistutukset Simojoen lohikannan hoitokeinona

Simojoen luontainen lohikanta oli 1980- ja1990-luvulla heikossa tilassa erityisesti voimakkaan merikalastuksen vuoksi. Kannan pelastamiseksi jokeen alettiin 1980-luvulla istuttaa kaksivuotiaita vaelluspoikasia eli smoltteja sekä kesänvanhoja ja vuodenvanhoja jokipoikasia. Kaikki istukkaat eväleikattiin niiden erottamiseksi luonnossa syntyneistä poikasista. Viljeltyjä ja luonnonpoikasia merkittiin myös yksilöllisillä Carlin-merkeillä keväisen vaelluspoikaspyynnin yhteydessä.

1990-luvun jälkipuolella Simojokeen nousevia aikuisia lohia pyydettiin muutamana vuonna rysällä, ja osa lohista Carlin-merkittiin ja osalle kiinnitettiin radiolähetin niiden käyttäytymisen seuraamiseksi.

Luonnossa syntyneet vaelluspoikaset antoivat noin kaksi kertaa paremman palautustuloksen kuin kaksivuotiaana istutetut smoltit. Istukkaat olivat pari-kolme senttiä luonnonpoikasia pitempiä, joten kokoon suhteutettuna ero oli vielä suurempi. Sen sijaan jokipoikasista smolteiksi selvinneet istukkaat olivat liki luonnonkalojen veroisia. Alkuperästä riippumatta poikasen eloonjäänti oli suhteessa niiden kokoon.

Kudulle nousun ajoittumiseen ei kalojen alkuperä vaikuttanut useamman merivuoden kalojen osalta, mutta jokeen päästyään luonnonlohet näyttivät löytävän kutualueensa varmemmin kuin viljellyt lohet. Vaikka käyttäytyminen poikkesi jossain määrin jokivaiheessa, ei kalojen eloonjäännissä todettu enää aikuisina olevan eroa viljeltyjen ja luonnonkalojen välillä. Aikuisten kalojen henkiinjääntiin vaikutti lähinnä niiden sukupuoli ja ikä.

Vaelluspoikasmäärät huomioiden istutettuja lohia nousi jokeen kudulle suhteessa vähemmän kun luonnonkaloja. Tutkimusjaksolla jokeen nousseista lohista suurin osa oli kuitenkin istukkaita. Aikuisvaiheessa eri ryhmien väliset erot näyttivät häviävän. Tulosten perusteella istutuksilla kyettiin ylläpitämään Simojoen lohikanta sen ollessa heikoimmillaan 1990-luvun puolivälissä. Vaikka istutukset sinänsä olivat taloudellisesti heikosti kannattavia, ne olivat tärkeitä ekologisesti merkittävän luonnonlohikannan säilyttämisessä. Luontaisesti lisääntyviä lohikantoja on kuitenkin järkevämpää hoitaa kalastusta säätelemällä kuin istuttamalla.

Tutkija Erkki Jokikokon väitöstilaisuus aiheesta on perjantaina 24.11.2006 klo 12.00 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan nimi  on Atlantic Salmon (Salmo Salar) stocking in the Simojoki river as a managemet practice.

Tulostettava versio