Poro- ja peura-asiantuntijoiden konferenssin kuulumisia

Poron loistutkimus on kehittymässä kansainvälisen yhteistyön ansioista aiempaa huomattavasti korkeatasoisemmaksi. Käynnissä olevien tutkimushankkeiden edistyessä saadaan uutta tietoa loisten elämästä ja niiden todellisesta merkityksestä. Näin kertoo Eläinlääkinta- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) Oulun aluejohtaja Antti Oksanen. AUC:ssa (Arctic Ungulate Conference) kutsuttuna esitelmöitsijänä oleva australialainen, Ruotsissa työskentelevä, tohtori Peter Waller koordinoi pohjoismaista tutkimushanketta, jossa ensi kertaa käytetään poron loistutkimuksessa menetelmää, josta hänellä on vuosikymmenten kokemus kotieläimillä. Eräs tällainen menetelmä on loisvapaiden ”merkkieläinten” käyttö mittaamaan laidunten infektiopainetta. Paliskuntain yhdistyksen Kaamasen koetarhan merkkieläinten avulla on jo osoittautunut, että juoksutusmahamadon toukkia on myös talvisaikaan runsaasti porojen saatavilla, toisin kuin aikaisemmin on uskottu. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi loislääkityksen parhaan ajankohdan arviointiin. Waller pohti esitelmässään kesyttämisen vaikutusta eläinten loistilanteeseen, keskittyen erityisesti porotalouteen. Kesyttäminen yleisesti ottaen parantaa loisten elinmahdollisuuksia, mikä luonnollisesti heikentää eläintuotantoa. Tämän takia on loistorjuntaan kotieläintaloudessa aina kiinnitetty huomiota. Poron loistorjunta perustuu nykyään tehokkaiden loislääkkeiden käytölle, mutta vaihtoehtoisia menetelmiä pyritään aktiivisesti etsimään.

Dosentti Alfred Colpaert Oulun yliopiston maantieteen laitokselta kertoi ilmaston muutosten vaikutuksista. Ilmasto on vaihdellut viimeisten 400000 vuoden aikana rajusti. Jääkausia on ollut neljä, jääkauden kesto on noin 80000 vuotta, lämpökauden kesto on noin 20000–15000 vuotta. Syyt ovat maan kiertoradassa. Meneillään oleva jakso on lämpökausi ja se on kestänyt noin 15000 vuotta. Suotuisin jakso oli 5000 vuotta sitten, kun egyptiläiset rakensivat pyramidit. Maapallon keskilämpötila oli silloin 2–3 astetta nykyistä lämpimämpi. Sen jälkeen lämpötila on laskenut. Lämpötilan lasku pysähtyi 1800-luvun lopussa. Ruotsalainen kemisti Svante Archenius esitti jo 1886 kasvihuoneteorian ja ennusti maapallon lämpenevän hiilidioksidipäästöjen takia. On kuitenkin vaikea sanoa, jatkuuko lämpeneminen. Mallit viittaavat siihen, että nimenomaan pohjoiset alueet lämpenevät ja sademäärät lisääntyvät hieman. Sademäärän arvioidaan lisääntyvät kuitenkin eniten päiväntasaajalla. Säätilan vaihteluiden uskotaan kasvavan (esim. hirmumyrskyt ja rankkasateet lisääntyisivät).

Poro hyötyisi nykyistä pidemmästä kasvukaudesta, mutta talviajan oletettavasti vaikeutuvat lumiolosuhteet hankaloittaisivat poron selviytymistä. Puuraja siirtyisi lämpenemisen myötä nykyistä pohjoisemmaksi ja ylemmäksi, myös puulajisuhteiden uskotaan muuttuvan jonkin verran. ”Eteläiset” eläinlajit muuttaisivat pohjoisemmaksi ja kilpailisivat siten samoista laidunmaista alkuperäisen eläimistön kanssa.

Tulostettava versio