Poron vasan selviytyminen ja tuottavuus

Poron vasatuottoa ja -kuolemia selvitettiin vuosien 1999-2001 aikana eri puolilla poronhoitoaluetta. Tutkimusalueita olivat Muddusjärven, Ivalon, Oraniemen, Sallan, Poikajärven, Alakitkan, Hossa-Irnin, Kallioluoman ja Oivangin paliskunnat sekä Paliskuntain yhdistyksen Kaamasen koetarha. Tutkimuksessa käsiteltiin yli 5000 vaatimen lisääntymistä ja niille syntyneiden vasojen selviytymistä. Tarhavasotuksen ja keskikesän vasanmerkintöjen yhteydessä merkittiin lähes 4000 vasaa, joista 1255 vasalle laitettiin kuolevuusradiolähetin.

Lisätietoja:
Mauri Nieminen,
puh. 020 5751 820
Veikko Maijala,
puh. 040 721 3569
Harri Norberg,
puh. 0400 343 303
Jouko Kumpula,
puh. 020 5751 820

Tiedottaja Taija Pöntinen, puhelin 0205 751 353, taija.pontinen@rktl.fi
Informaatikko (julkaisut) Tuula Toivio, puhelin 0205 751 301, tuula.toivio@rktl.fi

Tutkimuksessa selvitettiin vaadinten vasatuottoa, vasakuolemien määrää ja ajoittumista sekä kuolleisuuden syitä. Huomiota kiinnitettiin porojen laitumiin, ruokintaan ja kuntoon sekä vaadinten tiinehtymiseen ja vasatuottoon (vasaprosenttiin ja teuraspainoon) eri paliskunnissa ja erilaisissa poronhoitomenetelmissä. Ivalon, Oivangin ja Poikajärven paliskunnissa selvitettiin vasojen kuolinsyitä kuolevuusradiolähettimien avulla. Vasojen kuolinsyitä selvitettiin myös Kaamasen koetarhalla.

Tulokset ja johtopäätökset

Tiinehtyvyys oli hyvä, kahdeksassa tutkimuspaliskunnassa vuonna 2000 keskimäärin 93% vaatimista oli tiineitä. Vaatimen paino ja kunto vaikuttivat tiinehtymistodennäköisyyteen.
Tutkimusvasoista kuoli keskimäärin 11,4%. Vuosien ja paliskuntien välinen vaihtelu vasakuolleisuudessa oli suurta. Tutkimuspaliskunnissa vasakuolleisuus vuosina 1999-2001 vaihteli välillä 1,6-28,1%.
Radiovasojen kuolleisuus Ivalon paliskunnassa oli 1,6-7,1%, Oivangissa keskimäärin 16,3% ja Poikajärvellä 2,9%. Ivalossa radiovasojen kuolleisuudesta maakotkan osuus oli 41% ja petojen kaikkiaan 51%.
Oivangissa petojen osuus radiovasojen kuolleisuudesta oli 25%. Karhun osuus näistä oli 17% ja karhun syömien 50% kaikista kuolleista radiovasoista.

Vasan syntymäpaino ja paino vasanmerkinnässä selittivät tilastollisesti merkitsevästi vasan selviytymistä kesän yli syksyn ja talven erotuksiin. Ivalossa kotkan tappamat radiovasat painoivat 2,7 kg vähemmän kuin selvinneet vasat. Oivangissa karhun tappamat radiovasat olivat 0,5 kg selviytyneitä kevyempiä.

Tarhassa vasotettujen vaatimien vasatuotto oli parempi. Sillä ei ollut kuitenkaan vaikutusta vasojen syyspainoihin. Ivalossa suoritettu kolmen vuoden radiolähetinseuranta osoitti, että luonnonolosuhteiltaan hyvänä poronhoitovuotena vasat selviytyivät paremmin.

Tutkimus on julkaistu Kala- ja riistaraportteja -sarjassa nro 252: Poron vasatuotto ja -kuolemat Suomen poronhoitoalueella

Tulostettava versio