Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

27.4.2006

Poropäivien 27.- 28.4. 2006 teemana uudet menetelmät porotaloudessa ja -tutkimuksessa:Poronlihan tuotanto elpynyt

Lisätietoja:

Erikoistutkija Mauri Nieminen, p. 040 527 5409

Tiedottaja Taija Pöntinen, p. 0400 747179


Poronlihantuotanto on viimeisten tutkimusten mukaan elpynyt. Poronhoitovuonna 2003/2004 poronlihaa tuotettiin noin 2,5 miljoonaa kiloa. Yli puolet poronlihaa jalostavista yrityksistä on perustettu 1990-luvulla tai sen jälkeen. Pääosa poronlihasta käsitellään kuitenkin muutamassa suuressa lihanjalostusyrityksessä, joille poronlihatuotteet ovat vain pieni osa liikevaihdosta. Pienten yritysten kilpailukyky perustuu lähialueelta hankittuun raaka-aineeseen ja ne ovat yleensä erikoistuneet lähimarkkinoihin ja erikoistuotteisiin.

Lapin alueellisten strategioiden yhdeksi painopisteeksi on valittu elintarvikealan kehittäminen. Poronlihan jalostus on yksi tärkeimpiä kohteita. Lapissa elintarviketeknologian yhdistäminen muihin avainalueisiin ja yhteistyön lisääminen matkailualan kanssa tuovat parhaan tuloksen alueen kehittämiseksi.

Uusia tutkimusmenetelmiä ja -kohteita

Poroa, porotaloutta ja ympäristötekijöitä on tutkittu melko vähän. Tutkimus ja tutkimusmenetelmät ovat kuitenkin lisääntyneet ja monipuolistuneet viime vuosina. Poron biologisen tutkimuksen rinnalle ovat nousseet laiduntutkimukset ja taloustutkimus. Poron lisääntymiseen, kasvuun ja vasojen selviytymiseen vaikuttavat tekijät ovat avainasemassa pohdittaessa porotalouden tuottavuutta ja kannattavuutta. Poron ravinnossa erilaiset laadulliset ja määrälliset virheet ruokinnassa johtavat helposti ruoansulatushäiriöihin tai jopa kuolemaan. Myös loiset, bakteerit ja virukset voivat aiheuttaa erilaisia häiriöitä. Lisäruokinnan vaikutus poronlihan laatuun ja imagoon ovat myös tutkittavia asioita.

Eläinten hyvinvointi yhä tärkeämpää myös poronhoidossa

Eläinten hyvinvointi on nyky-yhteiskunnassa entistä tärkeämpää. Myös porotaloudessa seurataan yleistä kehitystä. Koska omistaja on vastuussa eläimensä hyvinvoinnista, sairauden tai nälkiintymisen aiheuttama kuolema metsässä tai tunturissa ei enää ole hyväksyttävää, vaikka se vielä muutama vuosikymmen sitten oli luonnollinen olosuhteista johtuva seuraus.

Katsaus poronhoidon historiaan

Poropäivillä kerrotaan myös porotalouden historiasta. Ensimmäiset arviot ajoporojen käytöstä Pohjoismaissa ajoittuvat niinkin varhaiseen aikaan kuin 300 jKr. Kirjallista tietoa poronhoidosta löytyy vuodelta 892 jKr. Poron hyödyntäminen ajoporona, lihan- ja maidontuottajana eli varsinainen suurporonhoito kehittyi Keski-Norjassa 1200 jKr. ja levisi Suomeen jo 1600-luvulla. Ensimmäiset tilastotiedot poromääristä on vuodelta 1605, ja varsinainen järjestäytynyt poronhoito käynnistyi Suomessa 1700-luvulla. Talonpoikaisporonhoidolla oli tuolloin tärkeä asema poronhoitoalueen keski- ja eteläosissa. Paliskuntajärjestelmä tuli pakolliseksi vuonna 1898 Venäjän senaatin päätöksellä. Teknistynyt ja lihantuotantoon painottunut poronhoito tehostui 1960-luvulta lähtien.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja sen yhteistyökumppaneiden järjestämien poropäivien esitelmien tiivistelmät (pdf)


Tulostettava versio

 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Julkaistu 27.4.2006