23.4.2009

Poropäivillä etsitään vastauksia porotalouden ja luonnonsuojelun yhdistämiseen

Valtakunnalliset poropäivät 23. – 24.4. Inarin Kaamasessa

Kansallis- ja luonnonpuistot ovat tärkeitä porojen talvi- ja kevätlaitumia. Porotalous muuttaa kuitenkin tunturiluontoa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen järjestämillä poropäivillä ratkaisua asiaan etsitään muun muassa paikallisen ylilaidunnuksen vähentämisestä ja laidunkierron kehittämisestä.

Tunturiluonnon tilaa on arvioitu yleensä vain poronhoidon näkökannalta laitumien kuntona. Tunturiluonto ei kuitenkaan ole turvassa sen tilaa muuttavilta tekijöiltä, joista merkittävimmät ovat porojen ylilaidunnus, mittaritoukkien aiheuttamat massatuhot tunturikoivikoissa ja tulevaisuudessa enenevästi vaikuttava ilmastonmuutos, kertoi poropäivillä dosentti, aluepäällikkö Yrjö Norokorpi Metsähallituksesta.

Ylilaidunnuksen vaikutukset näkyvät selvimmin kesälaidunalueiden tunturikoivikoissa ja karuilla tunturikankailla. Tunturikoivikoista yli puolet sijaitsee kesälaidunalueilla, joissa koivu ei käytännössä uudistu. Porojen aiheuttamaa paikallista laidunnuspainetta tulisi Norokorven mukaan vähentää ja porojen laidunkiertoa kehittää. Näin parannetaan porolaidunnuksen vuoksi heikentyneiden luontotyyppien ekologista tilaa ja varmistetaan tunturikoivun uudistuminen. Samalla edistetään myös porotalouden kestävyyttä.

Porojen laidunnusta luonnonsuojelualueilla tulisi paikoin vähentää

Suomessa 84 prosenttia kaikista luonnonsuojelualueista sijaitsee poronhoitoalueella. Alueen paliskuntien jäkälälaitumista keskimäärin lähes kolmannes ja luppolaitumista yli kolmannes sijaitsee luonnonpuistoissa. Suuret erämaa-alueet ovat useissa paliskunnissa ympärivuotisina porolaitumina, kertoi tutkimuspäällikkö Mauri Nieminen RKTL:n porotutkimusasemalta. Kokonaisuudessaan kansallis- ja luonnonpuistojen, myös erämaa-alueiden, kunto on yleensä huono. Suojelua tulisi myös Niemisen mukaan tiukentaa ja porojen laidunnuspainetta paikoin vähentää jäkälikköjen laajamittaisen kulumisen ja ylilaidunnuksen takia.

Talvilaidunten tila on heikentynyt edelleen myös poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa viimeisten 25 vuoden aikana, kertoi poropäivillä erikoistutkija Eero Mattila Metlasta. Ylä-Lappiin verrattuna jäkälää on tällä alueella niukasti, tosin myös RKTL:n inventoinnin tulokset osoittivat jäkälälaidunten olevan suuressa osassa pohjoisia paliskuntia voimakkaasti kuluneita. Useimmissa paliskunnissa jäkälälaitumet olivat talvilaidunalueella paremmassa kunnossa kuin kesälaidunalueella.

Suurpedot uhkana poronhoidolle

Suurpetojen lukumäärät ovat kaikissa Pohjoismaissa moninkertaistuneet viimeksi kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana. Professori Öje Danell Uppsalasta kertoi vaikeasta petotilanteesta Ruotsissa, jossa ilvesten ja ahmojen lukumäärät Ruotsin poronhoitoalueella ovat viimeisinä vuosina kasvaneet nopeasti. Norjaan verrattuna petojen tappamien porojen määrä on kaksi kertaa ja Suomeen verrattuna neljä kertaa suurempi Ruotsissa. Vuosien 2008 - 2009 arvioidut petovahingot ovat 23–24 prosenttia ja 26–28 prosenttia nykyisestä Ruotsin porojen talvikannasta. Ruotsin porotalous voikin Danellin mukaan jo olla romahtamassa, sillä teurasmäärä on kahtena viimeisenä vuotena laskenut lähes 30 prosenttia.

Myös Suomessa joillakin alueilla, kuten Kainuussa, poronhoidon harjoittamisen edellytykset ovat petojen takia vakavasti heikentyneet. Erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan Suomessa suurpetokantojen runsausseurantaan olisi saatava enemmän kattavuutta ja tehokkuutta. Tilanteen korjaamiseksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa ollaankin käynnistelemässä nettipohjaista suurpetohavaintojen kirjaamisjärjestelmää, johon toivotaan myös paliskuntien tulevan mukaan. Jo hyvin toimivasta kotkan reviiriperusteisesta korvausjärjestelmästä kertoi poropäivillä ylitarkastaja Tuomo Ollila Metsähallituksesta.

Kannattavuuskirjanpitoon kuuluu nykyään 75 porotalousyritystä

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Jukka Tauriaisen mukaan porotalousyritysten kokonaistuotto on kasvanut viimeisten seitsemän vuoden aikana pohjoisessa erityisellä poronhoitoalueella kuusi prosenttia vuodessa. Muualla poronhoitoalueella tuotot ovat hieman pienentyneet. Kannattavuudessa on suuri alueellisia eroja. Heikoin kannattavuuskerroin (0,15) on Kuusamo–Pudasjärvi–Kainuu-alueella ja paras (0,71) Enontekiö–Pallastunturi–Kittilä-alueella. Yrittäjän tuntipalkka on kuitenkin vain 35 prosenttia 12,9 euron tavoitteesta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos järjestää valtakunnalliset poropäivät jo 15. kerran. Vierailevana järjestäjänä on Metsähallitus.

Esitelmätiivistelmät

Poropäivien ohjelma

Tulostettava versio