14.7.2005

Rapukausi alkaa laiskasti - Lam öppning på kräftsäsongen

Laiskasta alusta huolimatta kauden rapusaaliista on tulossa normaali. Kauden päättyessä on mertoihin mennyt 3-4 miljoona rapua. Saaliista runsaat puolet on jokirapuja, loput täplärapuja.

Tämän kauden rapusaalis, niin kuin aikaisempinakin vuosina, on pitkälti edellisen kevään ja aiempien vuosien olosuhteiden määräämä. Viime vuoden kylmät kelit hidastivat rapukantojen kehittymistä ja kevään pitkittyminen viivästytti rapujen kuorenvaihtoa ja poikasten kehittymistä. Viime viikkojen helteiden ansiosta pintavedet ovat lämmenneet ja pienissä sekä keskisuurissa järvissä ovat poikaset kuoriutuneet ja pienet ravut jo vaihtaneet kuortaan. Isommat ravut sekä naaraat vaihtavat kuortaan parhaillaan ja tulevat pyyntiin kauden alussa.

Jokirapu ja täplärapu näyttävät käyttäytyvän eri tavoin saaliin vuosittaisen vaihtelun osalta. Jokirapusaaliit ovat olleet vuodesta toiseen melko tasaisia kun taas täplärapusaaliit saattavat vaihdella herkemmin. Monin paikoin täplärapujen lisääntyminen näyttää epäonnistuneen vuosituhannen alussa ja sen vuoksi nyt pyyntikokoisiksi tulevien täplärapujen määrä on tavallista pienempi. Yksittäisten vesialueiden täplärapusaaliit saattavat pienentyä voimakkaasti, mutta kannat voivat palautua ennalleen muutaman vuoden kuluessa.

Ravustajan (koskee 18-64 vuotiaita) tulee maksaa kalastuksenhoitomaksu. Tämän lisäksi ravustajalla tulee aina, iästä riippumatta olla vesialueen omistajan lupa. Lisätietoja luvista www.ahven.net. Monet osakaskunnat myyvät ravustuslupia muillekin kuin osakkaille. Lupia voi tiedustella esimerkiksi paikalliselta kalatalouskeskukselta.

PETRI MÄKINEN, VUODEN 2005 RAPULAINEN

Kalatalousneuvoja Petri Mäkiselle on myönnetty vuoden 2005 Vuoden Rapulainen tunnustuspalkinto. Petri on ansioitunut erityisesti täpläravun markkinoinnin eteen tekemässään työssä muutaman viime vuoden aikana. Hän on yhteistyössä Heimon Kalan kanssa onnistunut luomaan toimivan välitysketjun rapujärviltä prosessointilaitokselle, jonka ansiosta suomalaisissa marketeissa on kaupan kotimaisia rapuja ympäri vuoden. Petri on lisäksi pitänyt nuorisoleireillä ravustuskursseja, opettanut mm. mertojen tekemistä ja tehnyt rapua tutuksi uudelle nuorelle kuluttajasukupolvelle.

RAPURUTTO TEMMELTÄÄ YHÄ

Tänä vuonna on saatu tietoon kaksi uutta rapuruttoepäilyä (Ristiinassa Etelä-Savossa ja Itä-Uudellamaalla). Vuonna 2004 todettiin rapuruttoa kaikkiaan 14 vesistössä. Rapurutto on raputalouden suurin uhka. Tauti hävittää jokirapukannat ja vahingoittaa myös täplärapukantoja. Rapurutto leviää ravustajien mukana rapujen ja mertojen välityksellä. Pyyntivälineet on aina puhdistettava ennen kuin ne siirretään vesistöstä toiseen. Lisätietoja aiheesta: www.rapurutto.net.

***

LAM ÖPPNING PÅ KRÄFTSÄSONGEN

Trots en lam start torde årets kräftfångst nå upp till normal nivå. Efter säsongen har 3-4 miljoner kräftor gått i burarna. Av fångsten är drygt hälften flodkräftor och resten signalkräftor.

Detta års kräftfångst, så som även under tidigare år är långt beroende av förhållandena som rått under våren som gått och de föregående åren. Förra års kalla väder bromsade upp utvecklingen av kräftstammarna och den utdragna våren fördröjde kräftornas skalbyte och utvecklingen av ynglen. Tack vare de senaste veckornas värmebölja har ytvattnet värmts upp och i små och medelstora sjöar har ynglen kläckts och de mindre kräftorna redan bytt skal. De större kräftorna och honorna byter skal som bäst och blir klara för fångst till säsongöppningen.

Flodkräftan och signalkräftan verkar fungera olika beträffande den årliga variationen i fångsten. Fångsterna av flodkräfta har varit rätt konstanta från år till år, medan signalkräftfångsten kan variera mera. På många håll tycks signalkräftans förökning ha misslyckats i början på årtusendet och därför är nu individerna som uppnår fångststorlek färre än vanligt. Fångstmängden av signalkräftor kan kraftigt minska i enstaka vattendrag, men stammarna kan återhämta sig på några år.

Den som fiskar kräftor (18-64-åringar) bör erlägga fiskevårdsavgift. Dessutom bör kräftfiskaren alltid, oberoende av ålder inneha vattenägarens tillstånd för fångsten. Tilläggsuppgifter om tillstånd på www.ahven.net. Många av fiskevattnens delägarlag säljer tillstånd för fiske efter kräftor även till andra än delägare. Tillstånd kan efterfrågas t.ex. på den regionala fiskerihushållningscentralen.

PETRI MÄKINEN, ÅRETS KRÄFTLING 2005

Fiskerihushållningsrådgivare Petri Mäkinen har tilldelats hederspriset Årets Kräftling år 2005. Petri har utmärkt sig speciellt inom sitt jobb i marknadsföringen av signalkräftan under de senaste åren. Han har tillsammans med Heimon Kala Oy lyckats skapa en förmedlingskedja från kräftsjöarna till processanläggningen, varför det idag finns inhemska kräftor till salu året runt i våra butiker. Petri har dessutom hållit kräftkurser på ungdomsläger, lärt ut bl.a. tillverkning av mjärdar och gjort kräftan känd för en ny ung konsumentgeneration.

KRÄFTPEST FÖREKOMMER FORTFARANDE

Detta år har två nya fall av misstänkt kräftpest kommit till känna (Södra-Savolax; Östra Nyland). År 2004 konstaterades kräftpest i inalles 14 vattendrag. Kräftpesten är det största hotet mot kräfthushållningen. Sjukdomen förgör flodkräftstammarna och förorsakar också skador hos signalkräftan. Pesten sprids via kräftfiskarna med kräftor och mjärdar. Fångstredskapen bör alltid desinficeras innan de flyttas från ett vattendrag till ett annat. Tilläggsuppgifter: www.rapurutto.net.

Tilläggsuppgifter ger: Japo Jussila, Informationscentret för kräfta (040-542 8982); Ari Mannonen, Informationscentret för kräfta (040-708 2524); Esa Erkamo, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, (0205 751 425), Chris Karppinen, Centralförbundet för Fiskerihushållning (040-745 1631)

Tulostettava versio