20.7.2009

Rapukausi alkaa – ravustus kehittyy yhä ammattimaisemmaksi

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) rapusaalisseuranta kertoo vahvistuvista täplärapukannoista. Jokirapukantojen tila on ennallaan. Syksyllä 2008 vesiin jäi hyvä rapupääoma. Tämä ennakoi kunnon saaliita 21.7.2009 kello 12:00 alkavalle ravustuskaudelle. Täplärapukantojen vahvistuminen merkitsee myös lisää euroja sisävesien kalatalouden liikevaihtoon.

Täplärapujen yksikkösaalis (saalis yhtä mertayötä kohti) on kasvanut lähes 50 prosenttia kolmessa vuodessa. Tämä kuvastaa kantojen vahvistumista, sillä seuranta on tehty aina samoin menetelmin. Täplärapusaaliista noin puolet on yli 10 cm:n rapuja, kun jokirapusaaliissa osuus pysyttelee 20 prosentin tienoilla. Paikalliset erot saalisrapujen keskikoossa voivat olla suuria ja joissakin vesissä pikkurapujen osuus on jatkuvasti huomattava.

Jokirapuja pyydetään enimmäkseen pienillä vesillä ja täsmäpyyntinä tarkoin valituilla paikoilla. Siksi jokirapusaalis yhtä mertayötä kohti on hieman suurempi kuin täpläravun yksikkösaalis. Täplärapuja ravustetaan isoilla mertamäärillä, avoimilla vesillä ja usein monen metrin syvyydestä, eikä joka mertaa voida asetella pyyntiin erikseen.

Yllä olevassa taulukossa RKTL:n ravustuskirjanpitäjien kokonais- ja yksikkösaaliit (saalis mertayötä kohti) vuosina 2006 - 2008. Täplärapujen pyynti on tehokasta, saaliit suuria, yksikkösaalis jokirapua pienempi, mutta yli puolet täpläravuista on kooltaan yli 10 cm. Kuvassa ravustuskirjanpitäjien saaliin perusteella lasketut rapujen kokoluokat mertasaaliissa.

Kasvaako saalis?

Viimeisin rapusaalistilasto on vuodelta 2006, jolloin saatiin 5,2 miljoonaa täplärapua ja 1,6 miljoonaa jokirapua. Saalis oli yli kaksinkertainen edelliseen tilastovuoteen 2004 verrattuna. Vuoden 2008 tilastot valmistuvat tulevana syksynä, mutta yksikkösaaliiden kehityksen perusteella voisi varsinkin täplärapusaalis edelleen kasvaa. Runsaan sadan vuoden takaisiin 15 - 20 miljoonan ravun saaliisiin on vielä matkaa, mutta suurilla järvillämme on paljon ravuttomia rantoja, joille täplärapu istutusalueiltaan levittäytyy. Uusia jokirapuvesiäkin tulee edelleen ravustuksen piiriin 1990-luvun istutusten seurauksena.

Viime syksynä ravustuksen päättyessä vesiin jäi runsaasti niin joki- kuin täplärapujakin. Nuorten rapujen vuosiluokat ovat vahvoja, joten siinä suhteessa rapukannat kestävät hyvin pyynnin. Saimaan ja Päijänteen alkukesän koeravustuksissa on todettu naaraiden mädin talvehtineen hyvin. Se merkitsee, että tänä kesänä kuoriutuu vahva uusi vuosiluokka, joka kasvaa taas pyyntiin 2-4 vuoden kuluessa.

Alkukesällä vedet ovat pysytelleet ainakin suurissa järvissä melko viileinä, joten ravut voivat lähteä liikkeelle kauden alkupäivinä vähän laiskasti. Viime vuonna, vaikka rapukannat olivat vahvoja, rapuja ei heti alkuun tullutkaan. Viileän kesän johdosta kuorenvaihdot viivästyivät, parhaat saaliit ajoittuivat vasta elokuulle ja rapuja tuli hyvin syyskuussakin, kun markkinat jo hiipuivat.

Ravustus merkitsee työtä ja toimeentulon lisää

RKTL:n Raputalousohjelma selvitti kirjanpitoravustajien käyttämiä mertamääriä ja muita ravustuksen resurssitarpeita. Laskennallisesti jokainen uusi miljoona saalisrapua merkitsee lähes 12 000 uutta mertaa, yli 30 tonnia syöttisärkien kulutusta ja noin 30 henkilötyövuoden työpanosta.

Miljoonasta jokiravusta kuluttajat maksavat vähittäiskaupassa maan eri osissa tehdyn hintatiedustelun perusteella yli 5 milj. € ja täpläravuista noin 3 milj. €. Lukuja voi verrata vaikka Itämeren ammattikalastuksen lohisaaliin runsaan miljoonan euron arvoon vuonna 2008.

Rapurutto ei päästä otteestaan

Jokirapukannat aikoinaan romahduttanut ”vanha” rapurutto ei ole minnekään hävinnyt, ja täplärapujen mukana kulkeutunut uusi ruttotyyppi sairastuttaa myös jokirapuja. Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira) diagnosoidaan toistakymmentä ruttotapausta vuosittain. Määrä ei ole onneksi kasvanut. Kuluvana vuonna tietoon on tullut 4 varmistettua tapausta, mikä on vuodenaikaan nähden tavanomainen määrä.

Rapututkimuksesta, ravuista ja rapurutosta löytyy lisätietoa verkkosivuiltamme http://www.rktl.fi/kala/rapu/.

Tulostettava versio