Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

15.7.2004

Rapukausi lähestyy - kylmä alkukesä antaa heikon rapusaaliin?

Kräftsäsongen närmar sig – den kalla försommaren ger en svag kräftfångst?

Kylmän kevään ja alkukesän vuoksi varsinkin rapukauden alun saalis voi jäädä pieneksi. Rapusaaliit paranevat elokuussa, mutta koko kauden saalis jäänee tavanomaista heikommaksi.

Lisätietoja:
Japo Jussila, Raputietokeskus,
p. 040 5428982
Esa Erkamo, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, p. 0205 751425
Chris Karppinen, Kalatalouden keskusliitto, p. 040 7451631.

Tiedottaja Taija Pöntinen, puhelin 0205 751 353, taija.pontinen@rktl.fi

Koeravustusten perusteella ravunpoikasten kuoriutuminen ja aikuisten rapujen kuorenvaihto on hieman myöhässä ja etenkin rapunaaraiden osuus saaliista voi ravustuskauden alussa olla pieni. Järvikohtaiset erot ovat suuria, sillä erityisesti suurien järvien vedet ovat pysytelleet viileinä koko kesän. Ravustuskauden alussa parhaita saaliita saataneen Etelä-Suomen pienistä järvistä, joissa on täplärapuja. Hyviä jokirapusaaliita ja suurien vesien täplärapusaaliita voidaan joutua odottamaan elokuulle.

Rapusaalis on perinteisesti ollut 2-4 miljoonaa rapua. Täplärapujen osuus kokonaissaaliista kasvaa yhä ja tulevan kauden saaliista täpläravun osuus voi olla jopa puolet.

Ravustajan (koskee 18-64 vuotiaita) tulee maksaa kalastuksenhoitomaksu 20 e/vuosi tai 6 e/viikko. Tämän lisäksi ravustajalla tulee aina, iästä riippumatta, olla vesialueen omistajan lupa. Monet osakaskunnat myyvät jokamiehen ravustuslupia, joita kannattaa tiedustella esimerkiksi paikalliselta kalatalouskeskukselta.

Rapurutto kuriin

Rapurutto on tehnyt tuhojaan tänäkin vuonna jo ennen ravustuskauden alkua. Tietoomme on tullut Pohjanmaalta yksi ruttotuho ja toinen epäily Etelä-Savosta. Raputuhot havaitaan yleensä vasta ravustuksen alettua kun saalista ei saada.

Tänä vuonna raputalouden neuvonta- ja viranomaistyössä keskitytään rapuruton leviämisen estämiseen ja rapuruttotiedon levittämiseen. Aiheesta järjestetään tietoiskuja ja tiedon leviämistä tehostetaan esitteellä, jossa rapurutosta ja sen torjunnasta kerrotaan oleellinen tieto tiiviissä paketissa. Esitettä saa mm. Raputietokeskukselta, neuvontajärjestöiltä ja kalatalousviranomaisilta.

Vuoden rapulainen on Matti J. Särömaa

Perinteisesti jaettavan Vuoden Rapulainen tunnustuspalkinnon vastaanottaa tänä vuonna kirjailija ja rapumies Matti J. Särömaa. Hän on mm. kirjoittamiensa kirjojen kautta tinkimättömästi ylläpitänyt ja välittänyt suomalaisia ja pohjoismaisia rapu- ja rapujuhlaperinteitä. Palkinto jaetaan vuosittain rapukauden tiedotustilaisuudessa (tänä vuonna 15.7. Ilorannassa Hauholla) yksityiselle henkilölle tai yhteisölle tunnustuksena merkittävästä suomalaisen raputalouden eteen tehdystä työstä.

****

Tilläggsinformation ger Japo Jussila, Informationscentret för kräfta, tfn. 040-5428982; Esa Erkamo, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, tfn. 0205751425; Chris Karppinen, Centralförbundet för Fiskerihushållning, 040-7451631.

På grund av den kalla våren och försommaren kan särskilt fångsten i början av säsongen bli liten. Kräftfångsterna blir bättre i augusti, men fångsten under hela säsongen torde bli sämre än vanligt.

På basen av provfisken efter kräfta är kläckningen av kräftynglen och de vuxna kräftornas skalbyte litet sena och särskilt honornas andel i fångsten kan vara liten i början av säsongen. Skillnaderna mellan olika sjöar är stora, då vattnet speciellt i större sjöar har förblivit svalt under hela sommaren. I början av säsongen torde de största fångsterna fås i södra Finlands mindre sjöar, där det förekommer signalkräfta. Goda fångster av flodkräfta och de stora vattendragens signalkräftfångster kan låta vänta på sig till augusti.

Kräftfångsten har traditionellt varit 2-4 miljoner kräftor per år. Signalkräftornas andel i fångsten stiger alltjämt och kan till och med uppgå till hälften i den kommande säsongens fångst.

Den som fiskar kräftor (gäller 18-64 åringar) bör betala en fiskevårdsavgift på 20 €/år eller 6 €/vecka. Dessutom bör kräftfiskaren alltid oberoende av ålder inneha vattenägarens tillstånd. Många fiske/delägarlag säljer kräfttillstånd för envar, dessa kan man t.ex. fråga efter från den lokala rådgivningsorganisationen.

Kräftpesten i schack

Kräftpesten har förorsakat skador också detta år redan innan kräftsäsongen startat. Uppgifter finns om en pestförintelse från Österbotten och ett misstänkt fall i södra Savolax. Pestskadorna upptäcks vanligen först då kräftfisket startat och fångsten uteblir.

I år koncentrerar man sig på att hindra utbredningen av kräftpesten och spridning av information om pesten i rådgivningsorganisationerna och myndigheterna. Informationer om saken anordnas och spridningen effektiveras genom en broschyr, i vilken det mest väsentliga om kräftpesten och dess bekämpning berättas i komprimerad form. Broschyren fås bl. a. Informationscentret för kräfta, rådgivningsorganisationerna och fiskerihushållningsmyndigheterna.

Matti J. Särömaa är årets kräftling

Det traditionella hederspriset Årets Kräftling emottas i år av författaren och kräftkarlen Matti J: Särömaa. Han har bl. a. genom sina böcker oåterhållsamt upprätthållit och förmedlat finska och nordiska kräft- och kräftfesttraditioner. Priset utdelas årligen på informationen om kräftsäsongen (i år 15.7 i Iloranta, Hauho) till en privatperson eller ett samfund som erkänsla för betydande arbete till fromma för den finska kräfthushållningen.


Tulostettava versio

 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Julkaistu 15.7.2004