29.2.2008

Rapusaaliit voimakkaassa kasvussa

Suomen rapusaalis on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen 2006. Suurin osa kasvusta johtuu täplärapukantojen runsastumisesta. Koko maan raputuotanto vuonna 2006 oli jo lähes 7 miljoonaa joki-, ja täplärapua. Rapusaaliin arvo on jo puolitoistakertainen muikkusaaliin arvoon nähden. Nämä seikat yhdessä monien muiden maamme kehittyvää raputaloutta koskevien tietojen kanssa käyvät ilmi Raputalouskatsaus 2007:stä.

Vapaa-ajankalastajien rapusaalis oli vuonna 2006 yhteensä 6,8 miljoonaa rapua, joista täplärapuja 5,2 miljoonaa yksilöä. Molempien lajien saaliit olivat 2–2,5 -kertaiset vuoteen 2004 verrattuna. Vaikka jokirapusaalis on vähentynyt 1990-luvun alun tilanteesta, on se kuitenkin pysynyt 2000-luvulla noin 1,5 miljoonan yksilön tasossa.

Suomalaiset ovat oppineet käyttämään äyriäisiä, mitä osoittaa niiden tuonnin jatkuva lisääntyminen; kasvu vuodesta 1995 vuoteen 2006 oli 51 prosenttia. Kokonaisten tuoreiden ja pakastettujen makeavesirapujen kulutus Suomessa on 2000-luvun alkuvuosina ollut tasolla 10 miljoonaa 35–40 gramman painosta rapuyksilöä vuodessa. Tästä määrästä osa oli kotimaista alkuperää ja loput tuontirapuja, enimmäkseen Kiinasta ja Espanjasta. Suomen rapusaaliin kasvun jatkuminen merkitsee hyvin läheisessä tulevaisuudessa ylituotantoa em. kulutukseen nähden.

Suomen rapukantoja hoidetaan aktiivisesti

Vuosina 2005–2006 istutettiin keskimäärin 50000 jokirapua ja noin 40000 täplärapua vuodessa, mikä on enää noin kolmannes 1990-luvun istutusten tasosta. Kaikkiaan vuodesta 1989 lukien on vesiimme istutettu istutusrekisterin mukaan noin 2,0 milj. jokirapua ja 1,8 milj. täplärapua.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raputalousohjelmalla on istutustulosten seurantatietoja kaikkiaan 222 järvestä ja joesta. Jokirapuvesistä, joissa istutusten jälkeinen seurantajakso oli riittävä kannan kehittymiseksi, noin kolmanneksessa istutukset onnistuivat hyvin, kolmanneksessa syntyi harva kanta ja kolmanneksessa istutus epäonnistui täysin. Vastaavasti täplärapuvesistä, joiden istutustuloksia voitiin arvioida, 82 prosentissa istutukset onnistuivat hyvin, 14 prosentissa syntyi harva kanta ja vain 4 % epäonnistui täysin.

Rapukantojemme hyvinvointia kiusaa edelleen rapurutto

Rapuruttoepidemioita on 1990–2007 ollut keskimäärin kymmenen vuodessa. Vuonna 2007 tauti diagnosoitiin yhteensä 11 jokirapuvesistöstä. Suomessa havaitaan nykyisin säännöllisesti kahta erilaista ruttotyyppiä, ns. vanhaa rapuruttoa ja uutta, täpläravun mukana tullutta tyyppiä. Jokiravuilla vuonna 2007 todetuista rapuruttotapauksista kuusi oli täplärapu- ja viisi jokiraputyyppiä. Voimakas rapuruttotartunta vaivasi myös Etelä-Saimaan täplärapuja.

Tulostettava versio