12.7.2006
RAVUSTUSKAUSI ALKAA - KRÄFTSÄSONGEN STARTAR 21.7. Tulevan kauden rapusaalis koostuu suurimmaksi osaksi täpläravuista, joiden osuus saaliista voi olla jopa kaksikolmasosaa, paljolti viime vuoden malliin. Rapukauden kokonaissaalis on myös tuttua kaavaa noudattava ja rapuja odotetaan nousevan vesistä 3-4 miljoonaa kappaletta.
Lisätietoja: Japo Jussila, Raputietokeskus (040-542 8982); Ari Mannonen, Raputietokeskus (040-708 2524); Chris Karppinen, Kalatalouden Keskusliitto (040-745 1631); Markku Marttinen, Uudenmaan TE-keskus (040-722 2480); Markku Pursiainen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (0205 751 613, 040-531 9902).
Lue lisää ravusta
Heinäkuun alun tietojen perusteella ravut käyvät mertoihin hyvin heti ravustuskauden alusta. Yksi tulevan rapukauden mielenkiinnon kohteista on täplärapusaaliiden kehittyminen eteläisessä Suomessa ja täpläravun vesistökohtaiset saalisvaihtelut, joista on jo saatu ensimmäisiä merkkejä Suomessakin. Monin paikoin täplärapusaaliit ovatkin jääneet odotuksia pienemmiksi.
RAVUSTUS
Jokaisen ravustajan (koskee 18-64 vuotiaita) tulee maksaa kalastuksenhoitomaksu. Tämän lisäksi ravustajalla tulee aina, iästä riippumatta olla vesialueen omistajan lupa. Ravustuskausi alkaa heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun loppuun saakka. Valtakunnallista alamittaa ravuilla ei ole, mutta paikallisia rajoituksia sekä alamitan että ravustusajan suhteen saattaa esiintyä. Lisätietoja ravuista ja ravustuksessa tarvittavista luvista löytyy osoitteessa www.ahven.net.
RAPURUTTO
Tältä vuodelta on toistaiseksi tullut tietoon neljä rapukuolemaa, joiden aiheuttajaksi epäillään rapuruttoa. Vuonna 2005 rapuruttotapauksia todettiin kuudessa vesistössä. Rapurutto hävittää jokirapukannat ja vahingoittaa myös täplärapukantoja. Rapurutto leviää ravustajien mukana rapujen ja mertojen välityksellä. Pyyntivälineet on aina puhdistettava ennen kuin ne siirretään vesistöstä toiseen. Lisätietoja rapurutosta ja sen torjunnasta: www.rapurutto.net.
RAPUTALOUSOHJELMA KÄYNNISTYI
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on käynnistänyt vuoteen 2012 kestävän Raputalousohjelman, jossa seurataan ja ennakoidaan erityisesti täpläravun saaliita yhtä ravustuskautta pidemmälle tulevaisuuteen. Tällöin ravustajat, rapukauppa ja jopa teollisuus voisivat suunnitellummin kehittää elinkeinoaan. Raputalousohjelma hakee vastauksia myös siihen, missä päin maamme vesistöjä alkuperäinen jokirapumme on parhaiten turvassa rapurutolta ja myös ruttoa kantavan täpläravun uhalta. Se jo tiedetään, että jokirapu menestyy selvästi karummissa oloissa kuin täplärapu alkuperäalueellaan. Lisätietoa ohjelmasta ja sen tavoitteista www.rktl.fi
UUDENMAAN RAPUKANTOJEN TILA
Lähes kaikille Uudenmaan vesistöalueille on istutettu täplärapua. Uudenmaan TE-keskuksen talvella 2004-2005 tekemän selvityksen mukaan jokirapukantoja esiintyy ainoastaan latvavesistöissä sekä joillakin pienemmillä vesistöalueilla. Nämäkin kannat ovat useimmiten heikkoja. Vuodelta 1993 peräisin olevassa Uudenmaan rapukantojen elvytysohjelmassa on yleisellä tasolla otettu selkeästi kantaa täpläravun puolesta, mutta samalla on todettu, että olemassa olevia jokirapukantoja tulee suojella. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat ovat Kalataloushallinnon rapustrategian mukaista täplärapualuetta. Istutukset sallitaan vain vesistöissä, joissa ne eivät välittömästi vaaranna tuottavia tai elvytettävissä olevia kotimaisen ravun kantoja.
IKEA - vuoden rapulainen
Vuoden 2006 Vuoden Rapulainen tunnustuspalkinto myönnetään IKEAlle. IKEA on levittänyt Skandinavian hienointa ja omaleimaisinta kulinaarista perinnettä, rapukulttuuria Eurooppaan.
KRÄFTSÄSONGEN STARTAR 21.7
Den kommande säsongens kräftfångst består till största delen av signalkräftor, vilkas andel av fångsten kan vara till och med två tredjedelar, långt så som i fjol. Kräftsäsongens hela fångst följer också ett bekant mönster och man väntar sig att 3-4 miljoner kräftor stiger ur vattnen. På basen av uppgifterna i början på juli går kräftorna i mjärdarna bra genast i början på säsongen. Ett av föremålen för intresse under den kommande kräftsäsongen är utvecklingen av signalkräftfångsterna i södra Finland och de för vattendragen specifika fångstvariationerna, av vilka redan de första tecknen synts i Finland. På många håll har signalkräftfångsterna blivit mindre än väntat.
KRÄFTFISKE
Varje kräftfiskare (berör 18-64 åringar) bör betala fiskevårdsavgiften. Dessutom skall kräftfiskaren alltid, oberoende av åldern inneha vattenägarens tillstånd. Kräftfiskesäsongen startar 21. juli klockan 12 och pågår ända till slutet på oktober. Något riksomfattande minimimått har kräftan inte, men lokala begränsningar både ifråga om minsta tillåtna längd och fredningstider kan förekomma. Tilläggsuppgifter om kräftor och kräftfiske finns på adressen www.ahven.net.
KRÄFTPEST
Under detta år har hittills kommit fyra fall av kräftdöd, som man misstänker vara förorsakade av kräftpest, till kännedom. Ifjol konstaterade man kräftpestfall i sex vattendrag. Kräftpesten förgör flodkräftstammarna och skadar även stammarna av signalkräfta. Kräftpesten sprids med kräftfiskare via kräftor och redskap. Fångstredskapen bör alltid rengöras innan de flyttas från ett vattendrag till ett annat. Mera uppgifter om kräftpesten och bekämpning av denna på: www.rapurutto.net.
PROGRAMMET FÖR KRÄFTHUSHÅLLNING STARTADE
Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har startat ett fram till år 2012 pågående kräfthushållningsprogram, i vilket man följer upp och förutspår speciellt fångsterna av signalkräfta längre fram i framtiden än en fångstsäsong. Därmed kunde kräftfiskarna, kräfthandeln och till och med industrin mera planenligt utveckla sin näring. Programmet söker också svar på var i landets vattendrag flodkräftan är bäst skyddad för kräftpesten och också för hotet av den pestbärande signalkräftan. Det vet man redan, att flodkräftan klarar sig i klart kargare förhållanden än signalkräftan på sina ursprungsområden. Mera uppgifter om programmet och dess målsättningar www.rktl.fi.
DE NYLÄNDSKA KRÄFTSTAMMARNAS TILLSTÅND
I nästan alla nyländska vattendrag har man satt ut signalkräftor. I den av Nylands TE-central under vintern 2005-2006 utförda utredningen, finns det endast flodkräftor i källflödena samt i några mindre vattendrag. Dessa bestånd är också oftast svaga. I det år 1993 uppgjorda återupplivningsprogrammet för Nylands kräftstammar har man på allmänt plan klart tagit ställning för signalkräftan, men på samma gång konstaterat att de existerande flodkräftstammarna bör skyddas. Nylands och Östra-Nylands landskap är signalkräftområde enligt fiskerimyndigheternas kräftstrategi. Utsättningarna tillåts endast där de inte direkt utgör fara för produktiva stammar av inhemsk kräfta som är eller stammar sådana som går att återuppliva.
IKEA – årets kräftling
Hederspriset Årets kräftling år 2006 ges till IKEA. IKEA har spridit kräftkulturen, Skandinaviens finaste och mest egenartade kulinariska tradition, till Europa.
Tilläggsuppgifter ges av: Japo Jussila, (040-542 8982); Ari Mannonen, Informationscentret för kräfta (040-708 2524); Markku Pursiainen, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, (0205 751 613) samt Chris Karppinen, Centralförbundet för Fiskerihushållning (040-745 1631)
Tulostettava versio
|