23.1.2007

Riistakantojen oikea verotus teemana Riistapäivillä Jyväskylässä

Karhukannasta voidaan metsästämällä verottaa vuosittain 5–10 prosenttia vähentämättä kantaa. Karhukannan pentutuotossa ja ikä- ja sukupuolirakenteessa on kuitenkin alueellisia eroja. Esimerkiksi karhunaaraiden osuus karhukannasta vähenee idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Jotta metsästyksen valikoivuutta voitaisiin arvioida, tarvitaan yksityiskohtaisempaa tuntemusta karhukantamme rakenteesta, kertoo RKTL:n erikoistutkija Ilpo Kojola Riistapäivillä Jyväskylässä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön yhteistyössä järjestämät valtakunnalliset riista-alan neuvottelupäivät pidetään nyt jo 18. kerran, tänä vuonna yhteistyössä Keski-Suomen riistanhoitopiirin kanssa .

Metsästysmaat kutistuvat – miten käy metsästäjän?
Metsästysmaat ovat supistuneet 40 viime vuoden aikana. Huolestuneita metsästäjiä on paljon. Metsästysmaiden väheneminen on seurausta muun muassa rakentamisen lisääntymisestä haja-asustusalueilla, moottoriteiden rakentamisesta ja kesämökkien määrän kasvusta. Mikäli yhteiskunnassa halutaan ottaa metsästyksen ja luonnon etu paremmin huomioon, tulisi maankäyttöä edelleen tiivistää ja yhtenäistää. ”Metsästysmaiden pirstoutumis- ja kutistumisongelmaan voidaan vaikuttaa osallistumalla alueiden käytön suunnitteluun ja kaavojen laadintaan kunnallis- ja valtakunnan politiikan kautta”, kertoo erikoissuunnittelija Marko Svensberg Metsästäjäin Keskusjärjestöstä.

Riistanhoitopiirien tehtäväkenttä on muuttunut merkittävästi
Maaseudun autioituminen, kaupunkilaisen maanomistuksen lisääntyminen ja maatalousyrittäjien riistatalouteen liittyvien sivuelinkeinojen lisääntyminen ovat muuttaneet riistahoitopiirin toimintaa. Riistanhoitopiiri on omalla toiminnallaan mukana tukemassa maaseudun pysymistä elinkelpoisena. Myös riistakantojen muutokset tuovat uusia tehtäviä. ”Riistanhoitopiirien tulee seurata muutoksia ja olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että riista ja metsästys tulevat huomioiduksi päätöksenteossa”, painottaa Riistapäällikkö Jukka Purhonen riistanhoitopiirien uusia tehtäviä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Riistantutkimuksessa panostetaan entistä enemmän sosioekonomiseen tutkimukseen
Vaikka metsästyksessä on kysymys riistavaroista ja niiden hyödyntämisestä, varsinaista metsästystutkimusta meillä tehdään vähän. Yhä enemmän on kuitenkin kysyntää tiedolle, joka selvittää millainen on suomalainen metsästys ja metsästäjä ja mitä tapahtuu metsästykselle lähitulevaisuudessa. ”Olemme lisäämässä riistantutkimuksen sosioekonomista tutkimusta ja käynnistämässä Luonnonvarat ja yhteiskunta -tutkimusohjelman, jossa pureudutaan metsästyksen sosioekonomisiin taustoihin, arvoihin ja merkityksiin sekä erilaisiin ristiriitoihin ja niiden lieventämiseen”, linjaa Ylijohtaja Eero Helle tutkimuslaitoksen tulevaa toimintaa.

Kooste Riistapäivien esitelmätiivistelmistä (pdf)

Tulostettava versio