22.4.2003

Saaristomeren, selkämeren ja suomenlahden sekä vuoksen vesistöalueen kalaistutukset aloitetaan

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) istuttaa maa- ja metsätalousministeriön sille asettamien tulostavoitteiden mukaisesti kevään kuluessa yli 800 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen jokipoikasta sekä yli 700 000 vaelluspoikasta. Pääosa vaelluspoikasista (85 %) tuotetaan sopimuskasva- tuksella yksityisissä kalanviljelylaitoksissa. ympäristöjärjes- telmää.

Huhti-toukokuussa istutetaan Saaristo- ja Selkämeren sekä Suomenlahden alueille yhteensä 400 000 lohen vaelluspoikasta sekä noin 50 000 meritaimenen joki- ja vaelluspoikasta. Lohen poikasista istutetaan Suomenlahdelle 265 000, Selkämerelle 100 000 ja Saaristomerelle 35 000. Meritaimenen poikasista istutetaan 20 000 Suomenlahdelle ja 30 000 Selkämerelle.

Vuoksen vesistöalueelle istutetaan yhteensä yli 130 000 Saimaan järvilohen ja nieriän poikasta.

Perämeren alueelle istutetaan touko-kesäkuussa 270 000 lohen ja 15 000 meritaimenen vaelluspoikasta sekä 315 000 lohen ja 290 000 meritaimenen jokipoikasta.

Poikaset on kasvatettu RKTL:n tuottamasta mädistä. Tuotannossa noudatetaan sertifioitua ISO 9001 -laatujärjestelmää.

Istutusten tarkoituksena on sekä uhanalaisten kalakantojen ylläpitäminen ja elvyttäminen että kalastuksen turvaaminen. Istutettavien poikasten (5-10 cm:n jokipoikasia ja 15-22 cm:n vaelluspoikasia) arvo on kaikkiaan 1,7 miljoonaa euroa.

Saaristo- ja Selkämeren lohi- ja meritaimenistutukset (6.-16.5.)

Saaristo- ja Selkämeren alueelle RKTL istuttaa sopimuskasvatuslaitoksissa tuotettuja nevanlohen vaelluspoikasia yhteensä 135 000 kappaletta. Selkämeren alueelle istutetaan lisäksi Isojoen kannan meritaimenen jokipoikasia 27 000 ja vaelluspoikasia 3 000 kappaletta.

Valtion rahoittamat istutukset ovat välttämättömiä lohenkalastuksen turvaamiseksi, koska Saaristo- ja Selkämereen laskevissa joissa ei ole lohen istutusvelvoitteita. Saaristomeri soveltuu rikkonaisuutensa vuoksi lähinnä lohen rannikkokalastukseen. Selkämeren lohenkalastus on nevanlohen istutusten lisäksi Perämeren velvoiteistutusten, RKTL:n Perämeren jokien lohikantojen elvytysistutusten ja Ruotsin Pohjanlahden alueelle tekemien istutusten varassa. Selkämerellä nevanlohta kalastetaan avomereltä, rannikolta ja joista.

Aurajoki (istutukset 6.-16.5.)
Aurajoki on padottu viiden kilometrin päässä merestä. Istutusten seurauksena padolle saakka nousee vuosittain lohia ja taimenia. Aurajoelle on kehittynyt vapakalastusta ja keskellä suurta taajamaa sijaitseva joki on merkittävä virkistyskalastuskohde. Aurajoen Halisten-, Nautelan- ja Vierunkoskiin istutetaan yli 30 000 kaksivuotiasta nevanlohen vaelluspoikasta.

Paraisten portti (23.4.)
Höglandiin (Nauvo, Paraisten portti) istutetaan 3 000 nevanlohen vaelluspoikasta.

Kokemäenjoki (7.-13.5.)
Kokemäenjoki oli aikanaan Selkämeren alueen merkittävin lohijoki, mutta sittemmin joen oma lohikanta hävisi. Nykyisin joki on padottu Harjavallan kohdalla, noin 30 kilometriä jokisuulta. Jokeen nousevien istutettujen lohien myötä jokikalastus on elpynyt ja vapakalastuslupien määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt. Jokisuulla harjoitetaan rannikkokalastusta loukuilla ja verkoilla. Selkämeren alueella Kokemäenjoki on merkittävin lohen istutuspaikka. Kokemäenjokeen (Lammaistenlahti) istutetaan 65 000 nevanlohen vaelluspoikasta.

Merikarvianjoki (13.-15.5.)
Merikarvianjoki on padottu 22 kilometrin etäisyydellä merestä. Joelle on kehittynyt vapakalastustoimintaa lohi- ja meritaimenistutusten seurauksena. Merikarvianjokeen (Alakylänlahti ja Lankoski) istutetaan 35 000 nevanlohen ja 1 500 meritaimenen vaelluspoikasta.

Isojoki-Lapväärtinjoki (istutukset kesäkuun alussa) Isojoki-Lapväärtinjoki on padottu 50 km:n päästä jokisuusta. Joki kuuluu Project Aqua-vesistöihin, ja sen kosket on suojeltu vesirakentamiselta koskiensuojelulailla. Joessa on osittain luonnonvarainen meritaimenkanta, jota tuetaan istutuksin. Isojokeen-Lapväärtinjokeen istutetaan joen omaa kantaa olevan meritaimenen jokipoikasia 27 000 ja vaelluspoikasia 1 500 kappaletta.

Suomenlahden lohi- ja meritaimenistutukset (28.4.-12.5.)

Suomenlahden alueelle istutetaan sopimuskasvatuksella tuotettuja nevanlohen vaelluspoikasia 260 000 kappaletta. Lisäksi istutetaan 6 000 yksivuotiasta nevanlohen jokipoikasta. Ingarskilanjoen kannan meritaimenen jokipoikasia istutetaan 6 000 ja vaelluspoikasia 15 000 kappaletta.

Suomenlahden lohenkalastus perustuu pääosin valtion varoin istutetuista poikasista saatavaan saaliiseen. Istutukset on keskitetty Kymijoen suuhaaroihin ja Vantaanjokeen. Suomenlahden lohenkalastus oli ennen nevanlohi-istutusten aloittamista, 1980-luvulle saakka, kokonaan Neuvostoliiton tekemien poikasistutusten varassa. Nykyisin suomalaisten lohenkalastus alueella on lähes täysin Suomen tekemien istutusten varassa.

Kymijoki (28.4.-12.5.)
Kymijoki oli aikanaan Suomenlahden merkittävin lohijoki. Sen oma lohikanta tuhoutui viime vuosisadan puoliväliin mennessä joen patoamisen ja puunjalostusteollisuuden jätevesien laskun seurauksena. Joki laskee viitenä suuhaarana mereen, joista jokainen on padottu joko suulta (Ahvenkosken haara) tai muutaman kilometrin (Pyhtään, Langinkosken, Huuman ja Korkeakosken haarat) päästä merestä. Langinkosken-Huuman haaroissa lohilla on kuitenkin mahdollisuus nousta kalateitä käyttäen aina 40 kilometrin päähän merestä. Istutusten seurauksena jokeen nousseet lohet ovat elvyttäneet urheilukalastuksen ja lohia pyydetään myös rannikolla rysillä ja Langinkosken haarassa verkoilla.

Nevanlohi-istutukset keskitetään Kymijoen suuhaaroihin (Ahven-, Koivu-, Kultaan-, Pernoon- ja Sittaränninkoski), joihin istutetaan yhteensä 200 000 lohen vaelluspoikasta. Näistä 40 000 on 1-vuotiaita lämpökasvatuksella tuotettua ja 160 000 2-vuotiaita perinteisin menetelmin tuotettua. Kymijoessa on lisäksi noin 100 000 vaelluspoikasen lohenistutusvelvoite.

Vantaanjoki (9.5.)
Vantaanjoki on suustaan padottu joki, mutta kalateiden ansiosta kalat pääsevät nousemaan 14 kilometrin etäisyydelle merestä. Helsingin kaupunki on rakentanut jokisuuhun tekokosken, joka helpottaa kalojen nousua. Vantaanjoen istutuksilla on merkitystä jokisuun edustan rannikkokalastukselle sekä joessa tapahtuvalle lisääntyneelle vapakalastukselle. Kalastusmahdollisuuksien kysyntä alueella on suurta, asuuhan joen vaikutusalueella noin miljoona ihmistä. Vantaanjoen koskialueille (Pikku- ja Vantaankoski) istutetaan 6 000 nevanlohen jokipoikasta ja 37 000 kaksivuotiasta vaelluspoikasta.

Koskenkylänjoki (12.5.)
Suomenlahteen laskevan, kunnostetun Koskenkylänjoen suualueelle istutetaan 20 000 yksivuotiasta lämpökasva- ltuksella tuotettua nevanlohen vaelluspoikasta.

Ingarskilanjoki (27.3.)
Ingarskilanjoki on nousukelpoinen 10 km:n matkan. Joessa on heikko, luonnonvarainen meritaimenkanta, joka on viljelyssä. Kantaa tuetaan istutuksin. Ingarskilanjoen suuosaan istutettiin joen omaa kantaa olevan meritaimenen jokipoikasia 6 000 ja vaelluspoikasia 15 000 kappaletta.

Sisävesien järvilohi- ja nieriäistutukset (6.-16.5.)

Vuoksen vesistöalueelle istutetaan 88 000 Saimaan järvilohta ja 43 000 nieriää. Molemmat lajit ovat Vuoksen vesistön alkuperäistä kantaa, järvilohi Pielisjoesta ja nieriä Savitaipaleen Kuolimosta. Poikaset tuotetaan sopimus- kasvatuksella paikallisissa yksityisissä kalanviljelylaitok- sissa.

Järvilohi on ollut jo 1970-luvulta lähtien täysin viljelyn ja istutusten varassa luonnonvaraisten lisääntymismahdol- lisuuksien tuhouduttua vesivoimaloiden rakentamisen sekä jokien perkaamisen ja likaantumisen takia. Myös nieriän luontaiset elinalueet ovat kaventuneet ja laji on käynyt hyvin vähälukuiseksi. Nykyisin järvilohen ja nieriän säilyminen on täysin kalanviljelyn ja istutusten varassa.

Järvilohi-istutukset keskitetään Pohjois-Karjalassa sijaitseviin entisiin kutujokiin. Pielisjoen Kuurnaan istutetaan 58 000 vaelluspoikasta, Ala-Koitajokeen
n. 8 000 jokipoikasta sekä Lieksanjoen suulle 15 000 kaksivuotiasta vaelluspoikasta ja Lieksanjokeen n. 8 000 jokipoikasta.

Saimaan nieriän yksivuotiaista poikasista istutetaan
11 000 Etelä-Saimaalle (Petranselkä) ja 5 000 Paasiveteen. Kaksivuotiaita nieriöitä istutetaan 3 000 Pihlajaveteen, 2 000 Ruokoveteen, 11 000 Etelä-Saimaalle, 3 000 Luonteriin, 5 000 Paasiveteen sekä yhteensä 3 000 Hauki- ja Haapaveteen.

Perämeren lohi- ja meritaimenkantojen elvytysistutukset (toukokuun loppu-kesäkuu)

RKTL tulee lisäksi istuttamaan Perämereen laskeviin Tornion-, Simo-, Kuiva-, Kiiminki-, Pyhä- ja Lestijokeen touko-kesäkuussa yhteensä 270 000 lohen ja 15 000 meritaimenen vaelluspoikasta sekä 315 000 lohen ja
290 000 meritaimenen jokipoikasta. Näistä istutuksista tiedotetaan yksityiskohtaisemmin toukokuun puolivälissä.

Tulostettava versio