23.4.2004

Saaristomeren, Selkämeren ja Suomenlahden sekä Vuoksen vesistöalueen kalaistutukset aloitetaan

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) istuttaa maa- ja metsätalous-ministeriön kanssa solmimansa tulossopimuksen mukaisesti kevään 2004 kuluessa lähes 700 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen jokipoikasta ja yli 700 000 vaelluspoikasta sekä noin 75000 yksi- ja kaksivuotiasta nieriää. Pääosa (95 %) vaelluspoikasista tuotetaan sopimuskasvatuksella yksityisissä kalanviljelylaitoksissa.

Lisätietoja:
Vesiviljelyjohtaja Unto Eskelinen,
puh. 0205 7511

Laitosjohtaja Jarmo Makkonen,
puh. 0205 7511 tai 040-530 6461

Laitosjohtaja Jarmo Louhimo,
 puh. 0205 7511 tai 040-523 8310

Erikoissuunnittelija Pekka Kummu,
puh. 0205 7511 (3.5.–)

Huhti-toukokuussa istutetaan Saaristo- ja Selkämeren sekä Suomenlahden alueille yhteensä 435 000 lohen ja lähes 50 000 meritaimenen joki- ja vaelluspoikasta. Lohen poikasista istutetaan Suomenlahdelle 262000, Selkämerelle 140 000 ja Saaristomerelle 35 000. Meritaimenen poikasista istutetaan 22 000 Suomenlahdelle ja 25 500 Selkämerelle.

Vuoksen vesistöalueelle istutetaan yhteensä yli 150 000 Saimaan järvilohen ja nieriän poikasta.

Perämeren alueelle istutetaan touko-kesäkuussa 325 000 lohen ja 240 000 meritaimenen jokipoikasta sekä 230 000 lohen ja 32000 meritaimenen vaelluspoikasta.

Poikaset on kasvatettu RKTL:n tuottamasta mädistä. Tuotannossa noudatetaan sertifioitua toiminta- ja ympäristöjärjestelmää (ISO 9001:2000 ja ISO 14001:1996).

Istutusten tarkoituksena on sekä uhanalaisten kalakantojen ylläpitäminen ja elvyttäminen että kalastuksen turvaaminen. Istutettavien poikasten (5–10 cm:n jokipoikasia ja 15–22 cm:n vaelluspoikasia) arvo on kaikkiaan 1,7 miljoonaa euroa.

Saaristo- ja Selkämeren lohi- ja meritaimenistutukset (29.4. alkaen)

Saaristo- ja Selkämeren alueelle RKTL istuttaa sopimuskasvatuslaitoksissa tuotettuja nevanlohen vaelluspoikasia yhteensä 175 000 kappaletta. Selkämerelle istutetaan lisäksi Isojoen kannan meritaimenen jokipoikasia 20000 ja vaelluspoikasia 5500 kappaletta.

Valtion rahoittamat istutukset ovat välttämättömiä lohenkalastuksen turvaamiseksi, koska Saaristo- ja Selkämereen laskevissa joissa ei ole lohenistutusvelvoitteita. Saaristomeri soveltuu rikkonaisuutensa vuoksi lähinnä lohen rannikkokalastukseen. Selkämeren lohenkalastus on nevanlohen istutusten lisäksi Perämeren velvoiteistutusten, RKTL:n Perämeren jokien lohikantojen elvytysistutusten ja Ruotsin Pohjanlahden alueelle tekemien istutusten varassa. Selkämerellä nevanlohta kalastetaan avomereltä, rannikolta ja joista.

Aurajoki (istutuksia tehty 24.-26.3., jatketaan 29.4.-13.5.)
Aurajoki on padottu viiden kilometrin päässä merestä. Istutusten seurauksena padolle saakka nousee vuosittain lohia ja taimenia. Aurajoelle on kehittynyt vapakalastusta ja keskellä suurta taajamaa sijaitseva joki on merkittävä virkistyskalastuskohde. Aurajoen Halistenkoskeen ja Kuuskoskeen sekä Turun keskustan jokialueelle istutetaan yhteensä 35000 nevanlohen vaelluspoikasta.

Kokemäenjoki (30.4.–7.5.)
Kokemäenjoki oli aikanaan Selkämeren alueen merkittävin lohijoki, mutta sittemmin joen oma lohikanta hävisi. Nykyisin joki on padottu Harjavallan kohdalla, noin 30 kilometriä jokisuulta. Jokeen nousevien istutettujen lohien myötä jokikalastus on elpynyt ja vapakalastuslupien määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt. Jokisuulla harjoitetaan rannikkokalastusta loukuilla ja verkoilla. Selkämeren alueella Kokemäenjoki on merkittävin lohen istutuspaikka. Kokemäenjokeen (Lammaistenlahti) istutetaan 92 000 nevanlohen vaelluspoikasta.

Merikarvianjoki (3.–6.5.)
Merikarvianjoki on padottu 22 kilometrin etäisyydellä merestä. Joelle on kehittynyt vapakalastustoimintaa lohi- ja meritaimenistutusten seurauksena. Merikarvianjokeen (Alakylänlahti ja Lankoski) istutetaan 48 000 nevanlohen vaelluspoikasta ja 2 500 Isojoen kannan meritaimenen vaelluspoikasta.

Isojoki-Lapväärtinjoki (toukokuun lopussa-kesäkuun alussa)
Isojoki-Lapväärtinjoki on padottu 50 km:n päästä jokisuusta. Joki kuuluu Project Aqua-vesistöihin, ja sen kosket on suojeltu vesirakentamiselta koskiensuojelulailla. Joessa on osittain luonnonvarainen meritaimenkanta, jota tuetaan istutuksin. Isojokeen-Lapväärtinjokeen istutetaan joen omaa kantaa olevan meritaimenen jokipoikasia 20 000 ja vaelluspoikasia 3 000 kappaletta.

Suomenlahden lohi- ja meritaimenistutukset (26.4. alkaen)

Suomenlahden alueelle istutetaan sopimuskasvatuksella tuotettuja nevanlohen vaelluspoikasia 256 000 kappaletta. Lisäksi istutetaan 6 000 nevanlohen jokipoikasta. Ingarskilanjoen kannan meritaimenen jokipoikasia istutetaan 9000 ja vaelluspoikasia 13 000 kappaletta.

Suomenlahden lohenkalastus perustuu pääosin valtion varoin istutetuista poikasista saatavaan saaliiseen. Istutukset on keskitetty Kymijoen suuhaaroihin ja Vantaanjokeen. Suomenlahden lohenkalastus oli ennen nevanlohi-istutusten aloittamista, 1980-luvulle saakka, kokonaan Neuvostoliiton tekemien lohenpoikasten istutusten varassa. Nykyisin suomalaisten lohenkalastus alueella on lähes täysin Suomen tekemien istutusten varassa.

Kymijoki (26.4.–10.5.)
Kymijoki oli aikanaan Suomenlahden merkittävin lohijoki. Sen oma lohikanta tuhoutui viime vuosisadan puoliväliin mennessä joen patoamisen ja puunjalostusteollisuuden jätevesien laskun seurauksena. Joki laskee viitenä suuhaarana mereen, joista jokainen on padottu joko suulta (Ahvenkosken haara) tai muutaman kilometrin (Pyhtään, Langinkosken, Huuman ja Korkeakosken haarat) päästä merestä. Langinkosken–Huuman haaroissa lohilla on kuitenkin mahdollisuus nousta kalateitä käyttäen aina 40 kilometrin päähän merestä. Istutusten seurauksena jokeen nousseet lohet ovat elvyttäneet urheilukalastuksen ja lohia pyydetään myös rannikolla rysillä ja Langinkosken haarassa verkoilla.

Nevanlohi-istutukset keskitetään Kymijoen suuhaaroihin (Ahven-, Koivu-, Kultaan-, Pernoon- ja Sittaränninkoski), joihin istutetaan yhteensä 226 000 nevenlohen vaelluspoikasta, joista 60 000 on yksivuotiaita lämpökasvatuksella tuotettuja ja 166 000 kaksivuotiaita. Kymijoessa on lisäksi noin 100 000 vaelluspoikasen suuruinen lohenistutusvelvoite, jonka hoidosta vastaa Kaakkois-Suomen TE-keskus.

Vantaanjoki (28.4.)
Vantaanjoki on suustaan padottu joki, mutta kalateiden ansiosta kalat pääsevät nousemaan 14 kilometrin etäisyydelle merestä. Helsingin kaupunki on rakentanut jokisuuhun tekokosken, joka helpottaa kalojen nousua. Vantaanjoen istutuksilla on merkitystä jokisuun edustan rannikkokalastukselle sekä joessa tapahtuvalle lisääntyneelle vapakalastukselle. Kalastusmahdollisuuksien kysyntä alueella on suurta, asuuhan joen vaikutusalueella noin miljoona ihmistä. Vantaanjoen koskialueille istutetaan 6 000 nevanlohen jokipoikasta ja 30 000 vaelluspoikasta (Pikkukoski ja Vantaankoski).

Ingarskilanjoki (istutettu 1.4.)
Ingarskilanjoki on nousukelpoinen 10 km:n matkan. Joessa on heikko, luonnonvarainen meritaimenkanta, joka on viljelyssä. Kantaa tuetaan istutuksin. Ingarskilanjoen suuosaan istutettiin joen omaa kantaa olevan meritaimenen jokipoikasia 9 000 ja vaelluspoikasia 13 000 kappaletta.

Sisävesien järvilohi- ja nieriäistutukset (3.–19.5.)

Vuoksen vesistöalueelle istutetaan 82 000 Saimaan järvilohta ja 75000 nieriää. Molemmat lajit ovat Vuoksen vesistöalueen alkuperäistä kantaa, järvilohi Pielisjoesta ja nieriä Savitaipaleen Kuolimosta. Poikaset tuotetaan sopimuskasvatuksella paikallisissa yksityisissä kalanviljelylaitoksissa.

Järvilohi on ollut jo 1970-luvulta lähtien täysin viljelyn ja istutusten varassa luonnonvaraisten lisääntymismahdollisuuksien tuhouduttua vesivoimaloiden rakentamisen sekä jokien perkaamisen ja likaantumisen takia. Myös nieriän luontaiset elinalueet ovat kaventuneet ja laji on käynyt hyvin vähälukuiseksi. Nykyisin järvilohen ja nieriän säilyminen on täysin kalanviljelyn ja istutusten varassa.

Järvilohi-istutukset keskitetään Pohjois-Karjalassa sijaitseviin entisiin kutujokiin. Pielisjoen Kuurnaan istutetaan 47 000 vaelluspoikasta, Ala-Koitajokeen 8 000 jokipoikasta ja 2 000 vaelluspoikasta sekä Lieksanjoen suulle 17 000 vaelluspoikasta ja Lieksanjokeen 8000 jokipoikasta.

Saimaan nieriän yksivuotiaista poikasista istutetaan 10 000 Etelä-Saimaalle (Petraselkä), 5 000 Länsi-Saimaalle (Lehtisenselkä, Tammo- ja Ruunuvesi), 1000 Koloveteen, 11 000 Pihlajaveteen, 10 000 Luonteriin ja 6 000 Ruokoveteen. Kaksivuotiaita nieriöitä istutetaan 12 000 Etelä-Saimaalle (Ilkonselkä), 2 000 Koloveteen, 6 000 Suvasveteen, 5 000 Pieliseen ja 7000 Puruveteen.

Perämen lohi- ja meritaimenkantojen elvytysistutukset (toukokuun loppu–kesäkuu)

RKTL tulee lisäksi istuttamaan Perämereen laskeviin Tornion-, Simo-, Kuiva-, Kiiminki-, Pyhä- ja Lestijokeen touko-kesäkuussa yhteensä 325000 lohen ja 240 000 meritaimenen jokipoikasta sekä 230 000 lohen ja 32 000 meritaimenen vaelluspoikasta. Näistä istutuksista tiedotetaan yksityiskohtaisemmin toukokuun puolivälissä

Tulostettava versio