Simojoessa lohenpoikasia hyvin loppukesän koekalastuksissa

Luonnonkudusta peräisin olevia eri-ikäisiä lohen poikasia havaittiin Simojoessa syyskesän 2009 sähkökalastuksissa selvästi enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin, erityisesti kesänvanhoja poikasia oli paljon. Merivaellukselle lähteneiden vaelluspoikasten määrä oli keskinkertainen ja jokeen nousseiden emojen määrä hieman keskimääräistä suurempi.

Lisätietoja:

tutkija Erkki Jokikokko, puh. 020575 1811, etunimi.sukunimi@rktl.fi

tutkija Juha Lilja, puh. 020575 1525, etunimi.sukunimi@rktl.fi

Lohen kesänvanhoja poikasia oli Simojoessa Portimojärven alapuolisella alueella noin 30 yksilöä aarilla. Se on kolmanneksen suurempi kuin tällä vuosituhannella havaitut keskimääräiset poikastiheydet. Vanhempien luonnonpoikasten määrä, noin 17 yksilöä/aari vuonna 2009, on sekin ennätyksellinen ja selvästi keskimääräistä suurempi (Kuva 1).

Lohen lisääntymisalue laajeni

Pääasialliset poikastuotantoalueet sijaitsevat Simojoen alimmalla kolmanneksella, joskin joitakin hyviä poikaskoskia on ylempänäkin. Merestä noin 110 km ylävirtaan olevan Portimojärven yläpuolisella jokialueella ei luonnonlohenpoikasia havaita kuin satunnaisesti. Kuitenkin vuonna 2009 tällä jokiosuudella löydettiin runsaasti kesänvanhoja luonnonlohenpoikasia kolmelta koealueelta viidestä kalastetusta.

Poikastiheyksien kasvun lisäksi lohi on siis levittäytynyt entistä selvemmin uusille alueille. Tulevina vuosina nähdään, kuinka pysyvää elinalueen laajeneminen on. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos seuraa lohen poikastiheyksiä Simojoen vesistössä sähkökalastamalla vuosittain noin 30 koealaa. Sähkökalastuksia on tehty 1970-luvun lopulta lähtien.

Emolohien lukumäärässä ei muutosta viime vuodesta

Kesällä 2009 Simojoella jatkettiin emolohien laskentaa DIDSON-kaikuluotaimella. Luotaukset aloitettiin 13. toukokuuta ja ensimmäiset lohet havaittiin jo seuraavan vuorokauden aikana. Kesän 2009 lohien nousu Simojokeen ajoittui pitkälle aikavälille eikä edellisen vuoden kaltaista selvää nousupiikkiä havaittu. Kalojen nousussa oli kuitenkin useita pienempiä sykähdyksiä. Vilkkain kausi osui kesäkuun loppupuolelle. Parhaana päivänä, 23. kesäkuuta, luotauslinjan ohitti 158 lohta, joista 99 ui ylävirtaan ja 59 alavirtaan. Kalojen edestakainen liike oli vuonna 2009 suurta, sillä koko seurantajakson aikana alavirtaan uineiden lohenkokoisten kalojen osuus oli jopa 62 % ylävirtaan uineiden lohien määrästä. Koko tutkimusjakson aikana ylävirtaan ui 3015 lohta. Kun tästä vähennetään edestakainen liike sekä talvikkolohien osuus, saatiin nousukalojen kokonaismääräksi 1151 lohta. Tämä oli lähes sama määrä kuin edellisenä kesänä, mutta enemmän kuin mitä aiempina vuosina on kaikuluotainseurannoissa lohia havaittu (kuva 2).

Simojoen lohikannan tila vakiintunut

1990-luvun puolivälin kriittiseen tilanteeseen verrattuna Simojoen lohikannan tila on nykyisin selvästi parempi. Istutuksista on voitu luopua ja vaelluspoikasmäärä on viime vuodet ollut suhteellisen vakaa vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta.

Kuva 1. Lohen kesänvanhojen (0+) ja vanhempien (>0+) luononpoikasten
keskitiheydet (yksilöä/aari)Simojoessa vuosina 1982 – 2009.

Kuva 2. Simojokeen nousseiden emolohien määrät 2003 – 2009 kaikuluotainseurannan perusteella arvioituna.

Kuva 3. Simojoesta merivaellukselle lähteneiden lohenpoikasten määrä 1979-2009.

Tulostettava versio