24.11.2008

Simojoessa lohenpoikasia kohtalaisen hyvin

Luonnonkudusta peräisin olevia kesänvanhoja lohenpoikasia havaittiin syksyllä 2008 Simojoen sähkökoekalastuksissa enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Tätä vanhempia poikasia havaittiin aiempaa vähemmän. Merivaellukselle lähteneiden vaelluspoikasten määrä oli keskinkertainen, ja jokeen nousi emoja keskimääräistä enemmän.

Lohen kesänvanhojen poikasten keskimääräinen tiheys Simojoessa Portimojärven alapuolisella alueella oli noin 20 yksilöä aarilla. Se on lähellä tällä vuosituhannella havaittuja korkeimpia tiheyksiä. Tänä vuonna vanhempien luonnonpoikasten tiheys,
5 yksilöä/aari, on kuitenkin vain noin puolet vuosikymmenen aiemmasta keskimääräisestä tiheydestä.

Pääasialliset poikastuotantoalueet sijaitsevat Simojoen alimmalla kolmanneksella joskin joitakin hyviä poikaskoskia on ylempänäkin. Merestä noin 110 kilometriä ylävirtaan olevan Portimojärven yläpuoliselta jokialueelta ei kesänvanhoja luonnonlohenpoikasia löydetty, eikä niitä sieltä ole koekalastuksissa havaittu kuin satunnaisesti.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos seuraa lohen poikastiheyksiä Simojoen koskissa sähkökalastamalla vuosittain runsaat 30 koealaa. Sähkökalastuksia on tehty 1970-luvun lopulta lähtien.

Emolohia liikkeellä aiempaa enemmän

Kesällä 2008 Simojoella otettiin käyttöön uusi DIDSON-kaikuluotain, jonka avulla saatiin entistä tarkempaa tietoa emolohien vaelluksesta. Luotaukset aloitettiin 23. toukukuuta, ja ensimmäiset lohet havaittiin jo saman vuorokauden aikana. Vilkkainta kalojen liikehdintä oli 15. kesäkuuta, jolloin 230 yli 60 senttimetrin kokoista lohta ui luotauspaikan ohi ylävirtaan ja 134 lohta alavirtaan. Kalojen edestakainen liike luotauslinjalla oli suurta, sillä alaspäin uineiden lohien osuus koko tutkimusjakson aikana oli noin 50 prosenttia ylävirtaan uineista. Koko tutkimusjakson aikana ylävirtaan ui 2 230 lohta ja alavirtaan 1 340. Kun nettosiirtymästä poistettiin talvikkolohien eli kudun jälkeen jokeen talveksi jääneiden ja keväällä mereen palaavien aikuisten lohien osuus, saatiin nousukalojen kokonaismääräksi 1 160 lohta. Tämä oli jonkin verran enemmän kuin aiempien vuosien kaikuluotainseurannoissa havaittu lohimäärä. Tarkentunut nousukalaseuranta yhdessä sähkökoekalastusten ja vaelluspoikaspyynnin kanssa täsmentää muun muassa Itämeren lohen elinkierron mallinnusta, jossa Simojoelta kerättävä tieto on keskeisessä asemassa.

Simojoen lohikanta toipunut

Viime vuosina selkeässä nosteessa olleeseen Tornionjoen loheen verrattuna Simojoen tilanne on selvästi heikompi, mutta runsaan 10 vuoden takainen kriittinen vaihe on ohitettu. Siihen nähden tilanne on parantunut, joskaan joen arvioituun tuotantopotentiaaliin (75000 vaelluspoikasta/vuosi) ei ole päästy. Nykyiset poikastiheydet antavat kuitenkin hyvän lähtökohdan lohikannan tulevalle kehitykselle. Koskialueilla parhaillaan kasvavat lohenpoikaset lähtevät merivaellukselle seuraavien 1 - 2 vuoden kuluessa ja palaavat takaisin jokeen kudulle 1 - 4 merivuoden jälkeen. Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen Itämeren ajoverkkokalastuskiellon seurauksena lohien mahdollisuudet palata takaisin jokeen kutemaan ovat aiempaa paremmat.

Kuva 1. Lohen kesänvanhojen (0+) ja vanhempien (>0+) luononpoikasten keskitiheydet Simojoessa vuosina 1982 – 2008.

Kuva 2. Simojokeen nousseiden emolohien määrät 2003 – 2008 kaikuluotainseurannan perusteella arvioituna.

Kuva 3. Simojoesta merivaellukselle lähteneiden lohenpoikasten määrä 1979-2008.

Tulostettava versio