Sinisorsa- ja telkkäkannat vakaat, tavi ja haapana taantuivat

Tärkeimmistä riistalajeista sinisorsan ja telkän kannoissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna. Haapanakannan pitkä alamäki sen sijaan jatkui ja saavutti uuden pohjanoteerauksen. Myös tavikannat taantuivat, tosin vain etelässä.

Lisätietoja:

tutkimusprofessori Hannu Pöysä,
puh. 020 575 1401

Nokikanan pitkä ja raju taantuminen taittui parempaan suuntaan. Tuoreimmassa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi luokiteltujen jouhisorsan, punasotkan ja tukkasotkan kannat pysyivät kutakuinkin muuttumattomina viime vuoteen verrattuna.

Pesintä onnistui erinomaisesti

Pesimämenestys oli kaikilla tärkeimmillä riistalajeilla parempi kuin edellisvuonna. Haapanan ja tavin poikastuotto parani, vaikka pesimäkannat taantuivatkin. Sinisorsan poikastuotto kohosi uuteen ennätykseensä. Poikueita havaittiin laskennoissa viimevuotista enemmän. Sen sijaan poikuekoossa ei havaittu merkittävää eroa vuosien välillä.

Sinisorsan, haapanan ja telkän lisääntyminen onnistui hyvin erityisesti Etelä-Suomessa. Muista poiketen tavin pesimämenestys jäi viimevuotista heikommaksi etelässä, mutta oli pohjoisessa selvästi parempi kuin edeltävänä vuonna.

Lisääntymisen onnistumiseen vaikutti tänä vuonna hyvät sääolosuhteet. Pesintäkausi käynnistyi varhain, ja pesintää viivästyttäviltä takatalvilta vältyttiin. Lisäksi kesä- ja heinäkuun säät olivat suosiollisia vesilintupoikueille. Saalismäärältään tärkeimmän riistalinnun eli sinisorsan saaliista on poikastuottolukujen perusteella odotettavissa runsasta.

Vuotuiset vesilintulaskennat ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteinen seurantahanke. Pääosan laskennoista tekevät vapaaehtoistyönä metsästäjät ja lintuharrastajat.

Tarkempaa tietoa vuoden 2011 vesilintulaskennoista

Tulostettava versio