Suomen ensimmäinen ahma sai lähettimen

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on asentanut lähetinpannan ensimmäiselle ahmalle Suomessa. Nuori, 13,5 kg painanut uros pannoitettiin runsas viikko sitten Pohjois-Savossa Sonkajärvellä. Pannoituksen tarkoituksena on tutkia ahman elintapoja poronhoitoalueen ulkopuolella. Tutkimus on ajankohtainen muun muassa siksi, että maa- ja metsätalousministeriössä on aloitettu ahmakannan hoitosuunnitelman valmistelu.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Ilpo Kojola, 0400-292098

Tutkija Antero Hakala 040-5901890

Tunturialueen ulkopuolella elävän matsäahman elintapoja tunnetaan huonosti. Ahmojen elinoloja ja ravinnonhankintaa on viime vuosina tutkittu lähettimien avulla Ruotsissa ja Norjassa, mutta ainoastaan tunturialueilla.

Suomen noin 130-140 yksilön ahmakannasta lähes puolet elää poronhoitoalueen ulkopuolella, etupäässä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Ahma on Euroopan suurin näätäeläin, joka erityisen mielellään käyttää haaskoja ravintonaan. Poronhoitoalueella se tappaa poroja, mutta on poronhoitoalueen ulkopuolella osoittautunut ihmisen kannalta lähes harmittomaksi. Norjassa myös lampaat kuuluvat sen ruokalistalle, mikä selittyy suurella määrällä (2 milj.) aitaamattomina liikuskelevia lampaita. Pohjois-Ruotsissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet ahman lisääntyvän hitaasti. Siellä naaras saa ensimmäiset pentunsa aikaisintaan kolmevuotiaana ja jättää huonon ravintotilanteen vallitessa lisääntymättä kokonaan. Runsaina myyrä- ja sopulivuosina lisääntymistulos on tavanomaista parempi.

Nyt Suomessa pannoitettu ahma elää susiparin reviirillä Pohjois-Savossa. Pannoituksen tarkoituksena on muun muassa tutkia, miten ahma käyttää Itä-Suomessa susilta jääviä saalistähteitä ravinnokseen. Ahmauros on jo liikkunut yli 30 km:n päässä pannoituspaikalta.

Ahma on Euroopassa elävistä suurpedoista vähälukuisin. Lajia esiintyy vain Pohjoismaissa ja Venäjällä. Ruotsissa elää noin 350, Norjassa 250 ja Euroopan puoleisessa osassa Venäjää 1500-2000 ahmaa.

Tulostettava versio