20.7.2005

Suomen harmaahyljekanta kasvaa edelleen lounaissaaristossa

Harmaahylkeiden eli hallien määrä Suomen merialueella on jatkanut kasvuaan. Kesän alussa tehdyissä laskennoissa nähtiin kaikkiaan noin 8675 hallia. Ylivoimaisesti eniten halleja oli lounaissaaristossa eli Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä, missä lentolaskentojen tulos oli 7960 hallia. Pohjanlahdella laskettiin 325 ja Suomenlahdella 390 hallia

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on tehnyt vuosittaiset lähes koko uloimman saaristovyöhykkeen kattavat hallien lentolaskennat touko-kesäkuun vaihteessa. Tällöin hallit ovat parhaiten näkyvissä, kun ne makailevat pääasiassa karvanvaihdon takia ulkoluodoilla. Laumat valokuvataan lentokoneesta yksilömäärän laskemiseksi. Tulokseksi saadaan ns. seuranta-arvo, joka ei sisällä samalla hetkellä vedessä näkymättömissä olevien, kuitenkin paljon vähälukuisempien hallien määrää. RKTL:n suorittamat laskennat ovat osa Itämeren hallikannan kansainvälistä laskentaa, joka Ruotsin, Suomen, Venäjän ja Viron kesken oli sovittu tehtäväksi 23.05.-05.06. Lentolaskentojen lisäksi laskenta-aikaan RKTL kartoitti hallien lukumäärää myös veneellä Saaristomeren ja Ahvenanmaan etelä osissa.

Hallikannan pääpaino keväiseen laskenta-aikaan on edelleen lounaissaaristossa. Ahvenanmaalla nähtiin yhteensä 5584 yksilöä. Suurimmasta yksittäisestä laumasta laskettiin 1450 hallia. Märketin alueella Ahvenanmaalla hallilaumat liikkuvat merirajojen yli ja makailevat lähekkäisillä luodoilla vaihtelevasti Suomen ja Ruotsin puolella. Vakiintuneen tavan mukaan nämä hallit luetaan Suomen kantaan. Manner-Suomeen kuuluvalla Saaristomerellä hallilaumat keskittyvät rauhalliseen ja hyvin karikkoiseen etelävyöhykkeeseen Utön ja Bengtskärin välille, missä osa luodoista on rauhoitettu hylkeidensuojelualueiksi. Saaristomerellä halleja tavattiin yhteensä 2376 yksilöä.

Pohjanlahdella on vain vähän halleille sopivia luotoja. Niillä nähtiin laskenta-aikana 325 hallia. Näistä oli Merenkurkun halliluodoilla 270 yksilöä. Perämerellä nähtiin vain muutamia yksittäisiä halleja. Pohjanlahden toinen tärkeä hyljeluoto sijaitsee Selkämeren kaakkoiskulmassa lähellä Koillis-Ahvenanmaan hallialueita. Laskennoissa Selkämeren puolella nähtiin ensin 470 ja viikkoa myöhemmin 50 hallia. Täältä hallit liikkuvatkin Koillis-Ahvenanmaan puolelle lyhyessä ajassa. Viimeisen kokonaistulokseltaan suurimman laskentakerran aikana valtaosa näistä halleista oli todennäköisesti Ahvenanmaan merialueella.

Suomenlahdella hallikannan pääpaino on idässä, missä halleja tavataan pääasiallisesti hylkeidensuojelualueilla. Lentolaskennassa Suomenlahdella kuvattiin yhteensä 260 hallia. Porkkalan Kallbådanin suojelualueella hallilauma oli laskenta-ajankohtana meressä hajallaan, mutta viikkoa aikaisemmin siellä oli havaittu noin 130 yksilöä Metsähallituksen saaristoinventoinneissa. Suomenlahden merialueen kannaksi voidaan näin ollen arvioida 390 hallia.

Gråsälstammen i Finland ökar fortsättningsvis i sydvästra skärgården

Antalet gråsälar inom det finska havsområdet har fortsatt att öka. I inventeringar i början av sommaren observerades cirka 8675 gråsälar. Klart mest gråsälar fanns det i sydvästra skärgården: på Åland och i Skärgårdshavet, där resultatet av en flyginventering var 7960 gråsälar. I Bottniska viken observerades 325 och i Finska viken 390 gråsälar.

Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet (VFFI) utförde årliga flyginventeringar av gråsäl som omfattade nästan hela den yttre finska skärgårdszonen i månadskiftet maj-juni. Gråsälarna ömsar då skinn och ligger därför väl synliga på ytterskär och hällar. Sälbestånden fotograferas för räkning av antalet individer. Resultatet blir ett s.k. uppföljningsvärde, som dock inte inkluderar de sannolikt mycket fåtaligare sälar som vid räkningstidpunkten ligger osynliga i vattnet. Räkningen som VFFI gör utgör en del av den internationella gråsälsinventeringen i Östersjön. Estland, Finland, Sverige och Ryssland gjorde inventeringen under tiden 23.5.-5.6. Utöver flyginventeringen kartlade VFFI antalet gråsälar under räkningstiden också med hjälp av båt i södra delen av Skärgårdshavet och Åland.

Huvuddelen av gråsälstammen vid tiden för den vårliga räkningen finns fortsättningsvis i sydvästra skärgården. På Åland observerades inalles 5584 gråsälar. Det största beståndet bestod av 1450 gråsälar. I området Märket på Åland rör sig gråsälarna över havsgränsen och ligger på närbelägna kobbar och skär turvis inom finskt eller svenskt vattenområde. Enligt vedertagen praxis är det dock Finland som gör räkningen här. I Skärgårdshavet, som hör till det finska fastlandet, har gråsälsbestånden i åratal varit koncentrerade till den lugna sydzonen mellan Utö och Bengtskär som är rik på grynnor. En del av hällarna är fredade för sälar. I Skärgårdshavet observerades 2376 individer.

I Bottniska viken finns bara några få hällar som lockar gråsälar. Där observerades sammanlagt 325 gråsälar under räkningstiden. På sälhällar i Kvarken fanns ca 270 individer. Det fanns bara några enstaka gråsälar i Bottenviken. En annan viktig sälhäll i Bottniska viken ligger i sydöstra Bottenhavet, nära nordöstra Ålands gråsälområden. Under räkningen observerades först 470 gråsälar och en vecka senare fanns det bara 50 gråsälar på samma plats. Därifrån rör sig gråsälarna på kort tid mot nordöstra Åland. Under den sista räkningen, som gav det största sammanlagda antalet individer, fanns huvuddelen av gråsälarna sannolikt inom det åländska havsområdet.

I Finska viken finns mest gråsälar i öster, där gråsäl huvudsakligen påträffas i sälskyddsområden. Under flyginventeringen fotograferades sammanlagt 260 gråsälar. I skyddsområdet vid Kallbåda fyr i Porkala befann sig gråsälarna spridda i havet under räkningen, men en vecka tidigare hade man observerat 130 sälar vid Kallbåda i Forststyrelsens skärgårdsinventering. Gråsälstammen i Finska viken är således ca 390 gråsälar.

Tulostettava versio