16.7.2004

Suomen harmaahyljekanta vahvistunut edelleen

Seurantalaskennoissa nähtiin lähes 8 000 yksilöä

Harmaahylkeiden eli hallien määrä Suomen merialueella on jatkanut voimakasta kasvuaan. Tämä koskee etenkin Ahvenanmaata ja Saaristomerta. Täällä ns. Lounaissaaristossa ylitettiin kesän alussa tehdyissä laskennoissa 7 000 yksilön raja suurimman lauman käsittäessä tuhatkunta päätä. Pohjanlahdella nähtiin noin 550 ja Suomenlahdella runsaat 200 hallia.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on saanut päätökseen maamme merialueen lähes koko uloimman saaristovyöhykkeen kattavat hallien lentolaskennat, jotka tehdään vuosittain kesän alussa. Tähän aikaan hallit makailevat karvanvaihdon vuoksi mahdollisimman täysilukuisesti luodoilla tai Perämerellä vielä jopa jäällä. Laumat valokuvataan lennosta pääluvun laskemiseksi. Tulokseksi saadaan ns. seuranta-arvo, joka ei kata samalla hetkellä meressä näkymättömissä uivien, todennäköisesti kuiten

Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Eero Helle
puh. 0400 444 227
Assistentti Olavi Stenman
puh. 020 5751 269

Tiedottaja Taija Pöntinen
puhelin 0205 751 353,

kin paljon vähälukuisempien hallien määrää.

Tänä vuonna lentolaskentojen suorittamista vaikeuttivat tavanomaista enemmän huonot säät, ampumaharjoitukset ja veneilyn tuottama häiriö. Tulosten varmistamiseksi lennot tehtiinkin vähintään kahteen kertaan. Ne myös muodostivat osan kansainvälistä hallilaskentaa, joka Ruotsin, Suomen, Venäjän ja Viron kesken oli sovittu tehtäväksi 24.5.-6.6.

Kannan pääpaino edelleen Lounaissaaristossa

Ahvenanmaalla suurin halliesiintymä oli etelässä sijaitsevalla Karlbybådanin suojelualueella ja sen ympäristössä, yhteensä 2 350 yksilöä. Luoteisella ulkosaaristoalueella laskettiin 1 420 yksilöä. Osa täällä olevista halleista oleskelee yleensä Märketin majakkasaaren tuntumassa, tilanteista riippuen joko Ruotsin tai Suomen puolella yhteistä merirajaa. Sopimuksen mukaan kuitenkin Suomi huolehtii lentolaskennasta täällä. Maakunnan koillissaaristossa laskettiin yhteensä 1 620 yksilöä suurimman lauman käsittäessä tuhatkunta päätä.

Manner-Suomeen kuuluvalla Saaristomerellä hallilaumat ovat jo vuosikausia keskittyneet rauhalliseen ja hyvin karikkoiseen etelävyöhykkeeseen Utön ja Bengtskärin välille, missä osa luodoista on rauhoitettu hylkeille. Vähäjäisinä talvina hallit myös poikivat täällä suurin joukoin. Rikkonaiseen kuvaan sopii, että lentolaskennoissa laumoja löytyi peräti 26 luodolta; niissä oli yhteensä 1 735 hallia.

Yhteensä Lounaissaaristossa laskettiin nyt 7 125 hallia. Lisäys viimevuotiseen RKTL:n lentolaskentatulokseen 5 280 yksilöä ei kuitenkaan ole aivan todellinen, koska tuolloin menetettiin ainoan tehdyn lennon aikana ilmeisesti veneilyn aiheuttaman häirinnän vuoksi runsaasti halleja näkymättömiin mereen sekä eteläisellä että koillisella Ahvenanmaalla.

Pohjanlahdella vähän halliluotoja

Koko pitkän Pohjanlahden rannikon edustalla on vain muutamia suurten hallilaumojen asuttamia luotoja. Näistä eteläisin ja etäisin on Isokarin edustalla oleva rauhoitettu Södra Sandbäck, jolla on viime vuosina säännöllisesti nähty muutama sata hallia - nyt 306.

Pohjanlahdella oli laskenta-aikana viimeisiä jään rippeitä Perämerellä. Ajelehtivilta jäälautoilta laskettiin runsaat 900 hallia, joista 150 oli Suomen ja 760 Ruotsin puolella. Merenkurkun halliluodoilla nähtiin viitisen sataa yksilöä, ja niistäkin suurin osa Ruotsin puolella. Suomen puolen luodoilla, jotka olivat korkean veden takia varsin pienialaiset, nähtiin 85 hallia.

Kun muualla Perämeren – Merenkurkun alueella Suomen puolella nähtiin vain muutamia yksittäisiä halleja, Suomen puolen kokonaismääräksi saatiin vajaat 250 yksilöä. Selkämeri mukaan lukien laskettiin Pohjanlahdelta siis yhteensä runsaat 550 hallia.

Suomenlahdella paino idässä

Jo kolmen vuosikymmenen ajan hallit ovat viihtyneet Pellingin ulkoluodoilla, missä nykyisin on kaksi hylkeille suojeltua aluetta. Näillä nähtiin lentolaskennoissa yhteensä 190 hallia. Porkkalan niin ikään hylkeille suojellulla Kallbådanin majakkaluotoryhmällä oli hajallaan parisen kymmentä yksilöä, kolmasosa paikalla muutama päivää aikaisemmin oleskelleesta laumasta. Koska muualla Suomenlahtea nähtiin yhteensä vain 12 hallia, tulee merialueen seurantakannaksi noin 220.

Koillis-Ahvenanmaalla nähdyssä suurlaumassa oli tuhatkunta hallia. I Ålands nordöstra skärgård påträffades en stor gråsälsflock med ett tusental individer. Kuva: Olavi Stenman.

Gråsälstammen i Finland allt starkare
I inventeringen observerades bortåt 8 000 gråsälar

Antalet gråsälar inom det finska havsområdet har fortsatt sin starka ökning. Kraftigast är ökningen på Åland och i Skärgårdshavet. I inventeringarna i början av sommaren observerades mer än 7 000 gråsälar i vår sydvästra skärgård. Den största flocken bestod av ett tusental individer. I Bottniska viken sågs ca 550 och i Finska viken drygt 200 gråsälar.

Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet (VFFI) har slutfört årets flyginventering av gråsäl. Inventeringen, som omfattar nästan hela den yttre skärgårdszonen, görs årligen i början av sommaren. P.g.a. hårömsning ligger gråsälarna vid denna tid i största antal på hällar eller i Bottniska viken också på isen. Sälflockarna fotograferas för räkning av antalet individer. Resultatet blir det s.k.uppföljningsvärdet, som dock inte omfattar de sannolikt mycket fåtaligare sälar som vid räkningen är osynliga i vattnet.

I år försvårades flyginventeringen mer än vanligt av dåligt väder, skjutövningar och störande båttrafik. Därför gjordes två flygningar för att säkra resultatet. Räkningen utgör en del av den internationella gråsälsinventeringen i Östersjön. I Estland, Finland, Sverige och Ryssland gjordes inventeringen under tiden 24.5.-6.6.

Stammen störst i Sydvästra skärgården

På Åland fanns den största förekomsten av gråsälar i det sydliga skyddsområdet Karlbybådan med omgivning, totalt 2 350 individer. I Ålands nordvästra skärgårdsområde räknades 1 420 gråsälar. En stor del av dessa håller vanligen till i närheten av Märkets fyr, varierande på finskt eller svenskt vatten. Enligt överenskommelse är det dock Finland som gör räkning här. I landskapets nordöstra skärgård räknades totalt 1 620 gråsälar och den största flocken innehöll ett tusental individer.

I Skärgårdshavet har gråsälsflockarna i åratal varit koncentrerade till den fredliga och grundrika sydzonen mellan Utö och Bengtskär. En del av hällarna är fredade för sälar. Gråsälarna föder i stort antal på hällarna under isfria vintrar. I räkningen observerades gråsälar på 26 hällar, totalt 1 735 individer.

Totalt räknades i Sydvästra skärgåden nu 7 125 gråsälar. Ökningen från VFFI:s resultat året innan, 5 280 individer, är något missvisande då flygningen år 2003 sannolikt stördes av båttrafik. Många sälar var då i vattnet och undgick räkning i de sydliga och nordöstra delarna av Åland.

Få hällar för gråsälar i Bottniska viken

Utanför Bottniska vikens långa kust finns bara några få hällar som lockar stora gråsälsflockar. Av dessa är Södra Sandbäck utanför Enskär den sydligaste och yttersta. Under de senaste åren har den här fredade hällen regelbundet hyst några hundra gråsälar. I år var antalet 306.

Under räkningen i Bottniska viken låg litet is ännu kvar i Bottenviken. På drivisen räknades drygt 900 gråsälar; av dessa sågs 150 i finska och 760 i svenska vatten. På sälhällarna i Kvarken sågs ca 500 individer, största delen av dem på svenska sidan. På grund av högt vattenstånd var hällarna på finska sidan mycket små. Därför sågs där bara 85 gråsälar.

Endast få gråsälar påträffades i övrigt på finska sidan av området Kvarken-Bottenviken. Totalantalet för Finlands del blev knappt 250. Resultatet för hela Bottniska viken var således drygt 550 gråsälar.

Gråsälen finns mest i östra Finska viken

I tre årtionden har gråsälar påträffats på de yttersta hällarna i Pellinge, där det numera finns två sälskyddsområden. Inom dessa sågs vid flygningen totalt 190 gråsälar. Skyddsområdet vid Kallbåda fyr i Porkala höll endast ett tjugotal sälar. Några dagar tidigare sågs tre gånger fler sälar vid Kallbådan. Då endast 12 gråsälar påträffades på annat håll i Finska viken blev siffran för hela området ca 220.

Tulostettava versio