Suomen meritaimenet Itämeren uhatuimpia

Itämeren rannikkovaltioista Suomessa on meritaimenen luonnonkantoja jäljellä vähiten. Niissä rannikkojoissa, missä meritaimenen luonnonkanta on jäljellä, tavattiin taimenen kesänvanhoja luonnonpoikasia syksyn 2011 sähkökalastuksissa edellisvuosia vähemmän tai ei lainkaan. Esimerkiksi Tornionjoen sivujoessa Pakajoessa ja Isojoessa poikastiheys jäi pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmäksi.

Lisätietoja:

tutkija Eero Jutila,
puh. 020 575 1255

tutkija Alpo Huhmarniemi,
puh. 020 575 1874

tutkija Ari Saura,
puh. 020 575 1266

suunnittelija Ville Vähä,
puh. 020 575 1878

Uhanalaisten kalakantojen suojeluun tarvitaan lisätehoa

Meritaimenkantojen tilaan vaikuttavat sekä luonnonolosuhteiden vaihtelu että ihmistoiminnan aiheuttamat muutokset joessa ja meressä. Meritaimenkantojen säilymiselle keskeisiä ongelmia ovat vaelluspoikasten suuri kuolevuus meressä ensimmäisen merivuoden aikana sekä liiallinen kalastus. Meritaimenjokien tilaa voidaan parantaa muun muassa vesiensuojelutoimilla, kunnostuksilla ja kalaportailla.

Vuosittan mereen tulevista vaelluspoikasista pääosa on istutuksista peräisin. Kalastuksessa suurin osa meritaimenista tarttuu muiden lajien pyynnin yhteydessä alamittaisina pienisilmäisiin verkkoihin. Vain hyvin harvat emokalat pääsevät palaamaan merestä kudulle kotijokeensa. Nykyisen vakavan tilanteen korjaamiseksi meritaimenen kalastusta pitäisi vähentää esimerkiksi jokisuita rauhoittamalla ja verkkojen pienintä sallittua silmäkokoa suurentamalla. Suomessa uhanalaisten kalalajien suojelu tapahtuu kalastuslain säädösten perusteella. Suojelun toteutuminen edellyttää lainsäädännön tarkentamista nykyisestään sekä kalatalousviranomaisten, kalastusoikeuden haltijoiden ja kalastajien yhteistyötä. Muissa Itämeren maissa hyviä tuloksia on saatu muun muassa jokisuiden kalastusrauhoituksilla, rannikkokalastuksen aikasäätelyllä sekä verkkojen rakennetta ja pyyntisyvyyttä koskevilla rajoituksilla.

Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa 2010 meritaimenen luonnonkantojen tila arvioitiin äärimmäisen uhanalaiseksi. Alkujaan noin kuudestakymmenestä meritaimenjoesta luonnonkannan rippeitä on jäljellä enää vain noin tusinassa jokivesistössä.

Luonnossa syntyneiden kesänvanhojen taimenenpoikasten määrät Isojoen ja Tornionjoen
sivujoen Pakajoen koealoilla (Isojoki 1995–2011, Pakajoki 1998–2011).

Lisätietoja verkkosivullamme: http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/itameren_lohi_taimen/meritaimenkantojen_tila.html

Tulostettava versio