12.1.2004
Suomen ja Norjan välinen porojen esteaita kartoitettu uudella teknologialla Suomen ja Norjan välisen porojen esteaidan sekä Paliskuntain yhdistyksen Kaamasen koetarhan poroaidat ja rakenteet kartoitettiin vuosina 1997–2002 helikopterilla, johon oli kiinnitetty GPS-laite ja tietokonepohjainen SkyPower-järjestelmä. Järjestelmän digitaalisella karttojen käsittelyohjelmalla poroesteaitojen pituudet sekä esteaitojen ja valtakunnan rajan välisten laidunten pinta-alat laskettiin. Samalla kartoitettiin myös aitojen kunto
Lisätietoja:
Erikoistutkija Mauri Nieminen, puhelin 020 575 821 tai 040 527 5409]
Tiedottaja Taija Pöntinen, puhelin 0205 751 353, taija.pontinen@rktl.fi
Lentokorkeus oli keskimäärin 20 m ja nopeus 80 km/t. Lentoreitti tulostettiin peruskartalle (1:20 000), kohteista otettiin myös kuvia. Pinta-alat laskettiin alueista, joissa esteaidat poikkesivat yli 50 m valtakunnan rajasta.
Suomen ja Norjan välillä on poroesteaitaa yhteensä 718 km. Valtakunnan rajalla aitaa on 158 km. Suomen puolella poroesteaitaa on 370 km ja Norjan puolella 190 km. Suomen puolella Norjan porot voivat laiduntaa yhteensä 17 471 hehtaarin alueella. Norjan puolella Suomen porot voivat laiduntaa 10 336 hehtaarin alueella.
Suomen ja Norjan välisellä porosopimusalueella (läntinen maarajapyykki 242A–Angeli) on Suomen poroilla kuitenkin yli 3600 hehtaaria enemmän laidunmaata Norjan puolella kuin Norjan poroilla Suomen puolella. Eniten porolaidunta ovat saaneet Norjan puolelta Näkkälän käsivarren ja Näätämön paliskunnat. Eniten ovat menettäneet Norjaan Vätsärin, Sallivaaran ja Muotkatunturin paliskunnat.
Suomen ja Norjan välillä on jo vuodesta 1952 noudatettu sopimusta, jonka mukaan poronomistajille kuuluu poroesteaitojen rakentaminen ja kunnossapito sekä muut toimenpiteet porojen pitämiseksi oman valtakunnan rajan puolella. Sopimusta on myöhemmin tarkennettu ja joiltakin osin lakisääteistetty. Sopimuksia on myös Ruotsin ja Venäjän raja-alueilla.
Tutkimuksen rahoittajana oli maa- ja metsätalousministeriö ja tutkimus toteutettiin yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ja MGS.mobile Gis System Oy:n kesken. Tutkimustulokset on julkaistu Kala- ja riistaraportteja -julkaisusarjassa nro 294 ja se on luettavissa RKTL:n verkkopalvelussa osoitteessa www.rktl.fi.
 Tulostettava versio
|
