18.5.2010

Taimenen merkintäistutusten tulokset heikkenivät Keski-Suomessa

Taimenen Carlin-merkintöjen tulokset ovat huomattavasti heikentyneet Keski-Suomessa 1990-luvulta lähtien. Merkintätulosten heikkeneminen on yleinen ilmiö, jonka syistä ei ole varmuutta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki istutukset välttämättä tuottaisivat huonosti.

Keski-Suomessa istutettiin vuosina 1990 - 2005 yli 70 taimenen merkintäerää eli noin 35 000 merkittyä kalaa. Merkeistä palautettiin 1990-luvulla noin 19 prosenttia, mutta vuosina 2000 - 2005 ainoastaan neljä prosenttia. Kaksivuotiaana merkittyjen taimenten merkkejä palautui 2000-luvulla vain kaksi prosenttia, mikä on kuudesosa 1990-luvun palautuksista. Samana aikana kaksivuotiaiden istukkaiden saalis romahti 25 kiloon tuhatta istukasta kohti eli vajaaseen neljäsosaan. Kolmevuotiaiden istukkaiden saalis puolittui 118 kiloon.

Järvi-istutuksista saatiin enemmän merkkipalautuksia ja saaliskiloja kuin virtavesi-istutuksista. Parhaiten tuottivat Äänekosken–Vaajakosken reitti kookkaitten istukkaitten ja tehokkaan kalastuksen vuoksi sekä Rautalammin reitti vahvan muikkukannan ansiosta. Kokonaisuutena kuitenkin vain muutamasta 1990-luvulta lähtien tehdystä istutuksesta saatiin merkkipalautusten perusteella saalista saman verran kiloina kuin oli istutettu.

Tutkimusten mukaan kalastajat palauttavat suunnilleen kolmanneksen saamistaan merkeistä. Kun tämä otetaan huomioon tuottoa laskettaessa, olisi esimerkiksi Rautalammin reitin istutuksista 1990-luvulla kannattavia ollut 80 prosenttia, mutta 2000-luvulla vain 10 prosenttia. Saarijärven ja Viitasaaren reiteillä sekä Kivijärven alueella tilanne oli vielä huonompi.

Merkintätulosten yleinen heikkeneminen voi johtua esimerkiksi istutusympäristön muutoksista, petokalojen lisääntyneestä saalistuksesta tai kalastajien haluttomuudesta palauttaa merkkejä. Varmaa tietoa syistä ei vielä ole. Merkintäerien tulosten perusteella ei siten voi suoraan tehdä päätelmiä istutusten todellisesta kannattavuudesta. Joka tapauksessa istukkaat pyydetään edelleen liian aikaisin ensimmäisenä tai toisena järvivuotenaan, ja voimakkaasta pyynnistä kärsii myös uhanalainen villi järvitaimen.

Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisusta Taimenistukkaiden tuotto, kalastus ja vaellukset Päijänteeseen pohjoisesta laskevissa reittivesissä vuosina 1990 - 2005. Tutkimuksessa on selvitetty taimenen Carlin-merkintöjen avulla istukkaiden vaelluksia ja kilomääräistä saalista.

Tulostettava versio