Taimenistukkaiden elämä jäi lyhyeksi - hauet söivät viikossa puolet pienistä taimenista

Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) seurasi radiolähettimillä merkittyjen taimenten ja haukien liikkeitä Kajaaninjoella ja Oulujärvellä kesällä 2002. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuren osan taimenistukkaista hauet syövät, lisäksi tutkittiin istukkaan koon merkitystä haukien saalistuksen välttämisessä.

Kajaaninjoella puolet pienistä, 25-30 cm pituisista taimenistukkaista jäi haukien saaliiksi alle viikossa istu-tuksen jälkeen. Sen sijaan suuremmat, 35-40 cm:n pituiset taimenet pystyivät varsin hyvin välttämään haukien saalistuksen.

Taimensaaliin on havaittu kasvavan, kun on käytetty aiempaa suurempia istukkaita. Siitä, miten ne kalat kuolevat, jotka eivät tule saaliiksi, on vain vähän tutkittua tietoa. Yhtenä syynä istutuksista saadun saaliin pienuuteen on arveltu olevan luontoon vielä tottumattomien istutuskalojen jääminen haukien ja muiden petokalojen saaliiksi. Tällä tutkimuksella haluttiin selvittää, miten eri kokoiset taimenistukkaat käyttäytyvät istutuksen jälkeen ja kuinka suuren osan taimenista hauet syövät. Ensimmäiset istutuksen jälkeiset päivät istutuspaikan välittömässä läheisyydessä olivat erityisen tarkastelun kohteena.

Tutkimuksessa vapautettiin yhteensä 40 pienoisradiolähettimellä merkittyä järvitaimenta Kajaaninjokeen kesäkuun alussa. Puolet kaloista oli 25-30 cm:n ja puolet 35-40 cm:n pituisia. Samalla istutettiin myös 3000 merkitsemätöntä taimenta. Jokaista merkittyä kalaa pystyttiin seuraamaan oman yksilöllisen koodin perusteella. Kalojen liikkeitä seurattiin jokialueella päivittäin kolmen viikon ajan, jonka aikana eloonjääneet taimenet olivat vaeltaneet Oulujärven suurille selkävesille.

Kalojen sijainti oli mahdollista määrittää niin tarkasti, että pystyttiin havaitsemaan, jos hauki oli syönyt taimenen. Tältä osin ero kahden vertailussa olleen taimenen kokoryhmän välillä oli selvä. Kymmenen kahdesta- kymmenestä merkitystä pienestä taimenesta jäi haukien saalistamaksi ensimmäisen viikon aikana. Suuremmista istukkaista ainoastaan yksi jäi hauen syömäksi.

Radiolähetinseurannan lisäksi istutuspaikan läheisyydestä kerättiin myös haukien ravintonäytteitä paikallisten kalastajien haukisaaliista. Tutkitusta aineistosta taimenia löytyi yli kilon painoisten haukien mahoista eniten heti istutuksen jälkeen. Taimenet vähenivät haukien ravintonäytteistä nopeasti sitä mukaa, kuin radiolähettimellä merkityt taimenetkin poistuivat alueelta. Alle kilon painoisten haukien mahoista taimenia ei löydetty.

Tässä tutkimuksessa istutusten suunnittelun kannalta saatu merkittävä uusi tieto oli se, että erityisesti istutuksen jälkeiset ensimmäiset päivät olivat useille taimenistukkaille kohtalokkaita. Lisäksi istutuskalan koolla oli suuri merkitys haukien saalistuksen välttämisessä. Ilmeisesti suuret taimenet kykenevät pieniä paremmin pakenemaan haukia. Tulosten perusteella istutuspaikan (istuttamalla taimenet alueille, missä ei ole paljon haukia) tai istutuskoon valinnalla voidaan vähentää haukien istutuksille aiheuttamia tappioita.

LISÄTIETOJA

Pekka Hyvärinen, puhelin 020 5751 641 tai
0400 285 506
pekka.hyvarinen@rktl.fi

Teppo Vehanen, puhelin 020 5751 643 tai
040 570 8498
teppo.vehanen@rktl.fi

Tulostettava versio