28.4.2009

Täplärapukantojen suotuisa kehitys palauttaa rapukulttuurin

Ravustus on yli satavuotisen tauon jälkeen elpymässä vanhoilla rapuvesillä. Vahvat täplärapukannat merkitsevät monelle myös työtä ja toimeentulon lisää. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Raputalouskatsaus 2008:sta ilmenee, että kuluttajat arvostavat rapujen kotimaisuutta ja että syksyn säät selittävät täpläravun kannanvaihtelua.

Täpläravun kotiuttamisen tuloksena monet ruton autioittamat rapuvedet ovat jälleen tuottavia ja ravustuskulttuuri elpyy vauhdilla. RKTL:n rapusaalisseurannan kirjanpitoravustajat pyytävät rapuja myyntiin ja pyyntitavat ovat tehokkaita. Jokainen rapu vaatii kuitenkin työtä ja muita resursseja ennen kauppaan päätymistään. Kun vuoden 2006 saalis oli lähes 7 miljoonaa rapua, olisi laskennallisesti näillä kirjanpitoravustajien ravustusmenetelmillä tarvittu 1,9 miljoonaa mertayötä, ravustustyötä olisi tehty yli 70000 työpäivää ja särkiä ja muuta vähäarvoista kalaa käytetty syötteinä 250 tonnia. Tosiasiassa luvut ovat alimitoitettuja, koska mertasaaliissa vähintään puolet ravuista on pieniä, jotka päästetään aina kasvamaan.

Täpläravun kannanvaihtelulle selitys sääoloista

Muutama vuosi sitten koettiin yllättävä täplärapusaaliiden pieneneminen kesken kantojen vahvan kasvun. Kato koetteli useimpia täplärapuvesiä, myös Ruotsissa. Tutkimukset täpläravun elinkierrosta osoittivat, että taustalla olivat poikkeukselliset sääolot. Kesä 2002 jatkui lämpimänä pitkälle syksyyn, mutta yhtäkkiä säät huononivat ja vesien lämpötilat laskivat hetkessä normaalia kylmemmiksi. Täplärapujen nuorten vuosiluokkien kasvu ja kuorenvaihto olivat vielä käynnissä, ja aikuisilla ravuilla oli lisääntymiskausi alkamassa. Yllättävässä kylmyydessä nuorten rapujen kuorenvaihtoprosessi häiriintyi ja aiheutti suurta kuolleisuutta, myöskään parittelu, muninta ja alkionkehitys eivät sujuneet normaalisti, vaan mäti tuhoutui suurelta osin. Niinpä seuraavana kesänä (2003) ei syntynyt juurikaan poikasia ja kasvavia täplärapuja oli vesissä jäljellä vähän. Tästä seurasi, että saaliit olivat erityisesti vuonna 2005 arvioituja huomattavasti pienemmät.

Syksyt ovat kadon jälkeen olleet suotuisia, ja täplärapukannat ovat palautuneet ja kasvaneet nopeasti. Suomen sääolot ovat kuitenkin oikullisia, joten täpläravun kannanvaihteluihin on syytä varautua tulevaisuudessakin.

Mielikuva jokiravun paremmuudesta on vahva

Raputalousohjelman tekemän asiakaskyselyn mukaan puolet kuluttajista hankkii rapunsa kaupasta, loput pyytävät itse tai ostavat ravustajalta. Kuluttajien mielestä kotimaisuus on makeavesirapujen halutuin ominaisuus. Kolmannes kyselyyn vastanneista kuluttajista osti yleensä jokirapuja, kolmannes täplärapuja, ja kolmannes ei pitänyt lajilla väliä. Jos jokirapujen hinta ja saatavuus olisivat samat kuin täplärapujen, ostaisivat suomalaiset mieluiten jokirapuja. Täplärapua arvostettiin suuren koon ja erityisesti saksien koon vuoksi, ja hintaa sekä saatavuutta lähialueilta pidettiin hyvänä.

Kuluttajat näkevät, että vaikka rapujuhlat ovat tärkeä osa rapukulttuuria, voitaisiin kotimaisia rapuja syödä arkisestikin. Tämä motivoi kotimaisten raputuotteiden kehittämiseen, mikä on tärkeää varsinkin täplärapukantojen runsastuessa.

Tulostettava versio