8.5.2006

Tenojoen lohisaalis edellisvuotta parempi

Kesällä 2005 Tenojoesta kalastettiin lohta 77 tonnia. Saalista saatiin 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Norjan puolella saalis edelleen väheni, mutta Suomen puolella kasvoi 9 tonnia. Lohisaalis oli kuitenkin edelleen pienempi kuin vuosien 1972-2004 tilastoitu keskisaalis, joka on 137 tonnia, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämästä saalistilastosta. Kalastustilastointi on tärkeä osa lohikantojen seurantatutkimusta, jossa kerätään arvokasta tietoa saaliin ohella myös lohenkalastuksen muutoksista.

Tenojoen Suomen puolella kalastettu lohisaalis oli yhteensä 45 tonnia. Sen jakoivat kalastusmatkailijat (21 tonnia), paikkakuntalaiset (23 tonnia) sekä muut ulkopuoliset kalastajat, esimerkiksi kalastusoikeuden perinnöksi saaneet (1000 kiloa).

Näätämöjoen vesistöalueen kokonaislohisaalis oli 6,9 tonnia, mikä oli hieman vähemmän kuin pitkän ajanjakson keskimääräinen saalis. Kesän 2004 lohisaaliiseen verrattuna koko vesistön lohisaalis kuitenkin kasvoi noin 13 prosenttia. Norjan puolella saatiin 5,1 tonnia ja Suomen puolella 1,8 tonnia lohta saaliiksi. Suomessa koltta-alueen paikkakuntalaiset kalastivat lohista hieman yli puolet, Norjassa paikkakuntalaisten ”käpäläverkolla” saama osuus saaliista oli vain 20 prosenttia.

Tenolla kalastaminen väheni, Näätämöjoella ennallaan

Suomen puolella Tenolla paikkakuntalaisten lunastivat viime vuonna 760 kalastuslupaa, joka oli vähemmän kuin 90-luvulla keskimäärin (830 lupaa). Kalastusmatkailijoita oli noin 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös lunastettujen kalastusvuorokausien määrä väheni hieman. Kalastusaikaa ostettiin yhteensä 27 600 vuorokautta. Tenon kalastusmatkailija viihtyi kuitenkin hieman edellisvuotta pitempään kalastusreissullaan, sillä keskimääräinen kalastusaika nousi 3,5 vuorokauteen.

Suomen puolella Näätämöjoella kalasti lohiverkoilla noin 30 paikkakuntalaista ruokakuntaa. Kalastusmatkailijoiden määrä on viime vuosina ollut melko vakio. Lunastettujen kalastusmatkailuvuorokausien määrä lisääntyi kuitenkin viime kesänä noin 10 prosenttia edelliseen kalastuskauteen verrattuna.

Saalistilastot kerätään monesta eri lähteestä

Saalistilastot perustuvat postitse tehtyihin saalistiedusteluihin, kirjanpitokalastajien ilmoituksiin sekä henkilökohtaisiin haastatteluihin. Paikkakuntalaisten saaliit on arvioitu ruokakunnittain pyydys- ja lohkokuntakohtaisesti. Vuoden 2005 saaliista ei tehty erillisiä katohaastatteluja paikkakuntalaisille eikä kalastusmatkailijoille. Kalastusmatkailijoiden saalisarviossa on otettu huomioon sekä kalastajan kalastusaika että kalastustavat.

Tenojoen lohisaalis Suomessa ja Norjassa vuosina 1974–2005

Näätämöjoen lohisaalis Suomessa ja Norjassa vuosina 1983-2005.

Lisätietoa: Länsman M., Stolt E. & Seppänen M. 2005. Näätämöjoen lohenkalastus ja retkeilypalvelut. Riista – ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro 341. 48 s. Julkaisu on luettavissa http://www.rktl.fi/?view=publications&id=5524

Tulostettava versio