6.4.2009

Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliit edellisvuotta parempia

Kesällä 2008 Tenojoesta kalastettiin lohta 121 tonnia. Saalista saatiin 21 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomen puolelta tilastoitiin 16 tonnia suurempi lohisaalis kuin Norjasta. Lohisaalis Tenojoesta oli edelleen pienempi kuin vuosilta 1972-2007 tilastoitu keskisaalis, joka on 134 tonnia, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämästä saalistilastosta. Näätämöjoen lohisaalis, yli 9 tonnia, oli hieman keskimääräistä saalista (8,5 tonnia) parempi. Kalastustilastointi on tärkeä osa lohikantojen seurantatutkimusta, jossa kerätään arvokasta tietoa saaliin ohella myös lohenkalastuksen muutoksista.

Tenojoen Suomen puolella kalastettu lohisaalis oli yhteensä 69 tonnia. Sen jakoivat kalastusmatkailijat (36 tonnia), paikkakuntalaiset (32 tonnia) sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat, esimerkiksi osakaskuntien sivuvesialueilla kalastaneet loma-asukkaat (noin 1 000 kiloa).

Näätämöjoen vesistöalueen kokonaislohisaalis oli 9,5 tonnia, mikä oli 31 prosenttia parempi kuin edellisenä vuonna. Norjan puolella lohta saatiin 7,2 ja Suomen puolella 2,3 tonnia. Suomessa koltta-alueen paikkakuntalaiset kalastivat edellisten vuosien tapaan 70 prosenttia lohisaaliista, Norjassa Neidenin paikkakuntalaisten ”käpäläverkolla” saama osuus Näätämöjoen lohisaaliista oli 16 prosenttia (1,5 tonnia).

Tenolla kalastusmatkailu väheni

Suomen puolella paikkakuntalaiset lunastivat viime vuonna 746 kalastuslupaa Tenojoelle. Kalastusluvista noin 160 oikeutti vain vapa-ja viehekalastukseen.

Kalastuskaudella 2008 Teno-Inarijoella kävi 8100 kalastusmatkailijaa ja lisäksi noin 1 000 nuorisoluvan lunastanutta, alle 16-vuotiasta kalastuksen harrastajaa. Kalastajien määrä ja kalastusvuorokausien määrä vähentyi edellisestä kesästä 7 %. Kalastusvuorokausia ostettiin yhteensä 31 143, joista noin 60 % oli venekalastusvuorokausia. Yleiseen rantakalastukseen Teno-Inarijokivarressa lunastettiin 38 % ja Boratbokcan perhokalastusalueelle noin 2 % kalastusvuorokausista. Tenojokivarren kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika oli 3,8 vuorokautta.

Suomen puolella Näätämöjoella kalasti lohiverkoilla noin 30 paikkakuntalaista ruokakuntaa. Näätämöjoella kävi edellisvuosien tapaan noin 700 retkeilykalastajaa Suomen puolella. Norjassa kalastuksen harrastajia oli huomattavasti enemmän.

Tenojoen saalistilastointi muuttuu tulevana kesänä

Aiemmin Teno- ja Näätämöjoen saalistilastot ovat perustuneet postitse tehtyihin saalistiedusteluihin, mistä syystä tilastojen valmistuminen on viivästynyt. Em. vesistöalueilla, sivujoet mukaan lukien on 15 erilaista kalastajaryhmää, joista määrältään enemmistönä ovat Tenojokivarren kalastusmatkailijat ja paikkakuntalaiset. Tulevalla kalastuskaudella Tenojoen kalastusmatkailijoita pyydetään ilmoittamaan saaliinsa jo Utsjoella kalastuslupien myyntipisteisiin. Tenojokivarren paikkakuntalaisille annetaan saaliskirjanpitovihkoset kalastusluvan myyntipisteessä ja vihkoset toivotaan palautettavan heti kalastuskauden loputtua. Saalisilmoitukset tulevat pysymään edelleen luottamuksellisina, vaikka tilastointimenetelmä muuttuu. Tilastointimuutoksella pyritään tilastojen ajankohtaisuuteen ja siitä informoidaan loppukeväällä erikseen.

Kuva 1. Tenojoen lohisaalis Suomessa ja Norjassa vuosina 1974–2008

Kuva 2. Näätämöjoen lohisaalis Suomessa ja Norjassa vuosina 1983–2008

Lisätietoa

Tulostettava versio