25.2.2010
Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliit pienenivät Kesällä 2009 Tenojoesta saatiin tilastovuosien 1972 - 2009 pienin lohisaalis, 63 tonnia. Se oli 70 tonnia keskimääräistä saalista pienempi. Näätämöjoen lohisaalis, 7 tonnia, oli keskimääräistä saalista noin tuhat kiloa pienempi, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämästä saalistilastosta.
Lisätietoja:
tutkija Maija Länsman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 0205 751 761
kalatalousasiantuntija Kare Koivisto, Lapin ELY-keskus, puh. 0400 211 898
tutkija Morten Johansen, The Norwegian Institute for Nature Research (NINA, Norja), morten.johansen@nina.no
Tenojoen Suomen puolella kalastettu lohisaalis oli yhteensä 36 tonnia, joka oli 47 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Kalastusmatkailijat saivat saaliista 18 tonnia, paikkakuntalaiset 17 tonnia sekä muut ulkopaikkakuntalaiset sivujokikalastajat tuhat kiloa. Koko vesistöalueen saaliista saatiin saman verran (36 prosenttia) perinteisillä kalastustavoilla sekä norjalaisten ja suomalaisten kalastusmatkailijoiden vapasaaliina. Paikalliset vapakalastajat saivat 28 prosenttia lohisaaliista.
Näätämöjoen vesistöalueen kokonaislohisaalis, 7,3 tonnia, pieneni edellisvuodesta 23 prosenttia. Norjan puolella lohta saatiin saaliiksi 5,4 tonnia ja Suomen puolella 1,9 tonnia. Suomessa koltta-alueen ja Neidenin paikkakuntalaiset kalastivat 3 tonnia (40 prosenttia) lohisaaliista verkoilla, josta ”käpäläsaaliina” noin 1,6 tonnia. Vapakalastuksella saatiin yli 4 tonnia saaliista.
Tenolla kalastusmatkailu väheni hieman
Teno-Inarijoella kävi 7 700 kalastusmatkailijaa ja lisäksi noin 1 000 nuorisoluvan lunastanutta, alle 18-vuotiasta kalastuksen harrastajaa. Kalastajien ja kalastusvuorokausien määrä väheni edelliskesästä noin 5 prosenttia. Kalastusvuorokausia ostettiin yhteensä 29 600 kappaletta, joista hieman yli puolet oli venekalastusvuorokausia. Tenojokivarren kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika oli edelleen 3,8 vuorokautta.
Suomen puolella paikkakuntalaiset lunastivat edelliskauden tavoin 760 kalastuslupaa Tenojoelle.
Suomen puolella Näätämöjoella kalasti lohiverkoilla noin 30 paikkakuntalaista ruokakuntaa ja retkeilykalastajia oli edellisvuosien tapaan noin 650 (3 300 kalastusvuorokautta). Norjassa kalastuksen harrastajia oli huomattavasti enemmän.
Tenojoen pääuoman saalistilastointi muuttui kalastuskaudella 2009
Kalastuskaudella 2009 Tenojoen kalastusmatkailijoiden saalistietoja saatiin kalastusluvissa olleista saalispalautteista. Paikkakuntalaisten saaliit tilastoitiin muun muassa luvanmyynnin yhteydessä annetuista saaliskirjanpitovihkosista. Uudella menetelmällä saalistietoja antoi noin kolmannes kalastusmatkailijoista ja noin 100 paikkakuntalaista ruokakuntaa. Tämän lisäksi saalistietoja tiedusteltiin myös postitse ja puhelimitse. Tilastointimuutoksella pyritään nopeuttamaan tilastointia ja lisäämään tilastojen luotettavuutta.
Kalastustilastointi on tärkeä osa lohikantojen seurantatutkimusta, jossa kerätään arvokasta tietoa saaliin ohella myös lohenkalastuksen muutoksista.
 |
| Tenojoen lohisaalis Suomessa ja Norjassa vuosina 1974–2009 |
 |
| Näätämöjoen lohisaalis Suomessa ja Norjassa vuosina 1983-2009 |
Lisätietoja RKTL:n verkkosivuilla
 Tulostettava versio
|
