9.6.2003

Tenojoesta ja näätämöjoesta suuret lohisaaliit vuonna 2002

– pienemmät kuitenkin kuin ennätysvuonna 2001

Vuonna 2002 Tenojoen vesistöalueelta saatiin 190 tonnia lohta saaliiksi. Kesän 2001 ennätykselliseen lohisaaliiseen (248 tonnia) verrattuna koko vesistön lohisaalis väheni n. 23 % (58 tonnia). Joen lohisaalis jakautui valtioiden kesken miltei tasan: Norjan puolella saatiin 100 tonnia ja Suomen puolella 90 tonnia.

Suomen puolella Teno-Inarijoen kalastusmatkailijat saivat 32 tonnia lohta ja heidän lohisaaliinsa väheni noin
40 % edellisestä kesästä. Paikkakuntalaiset kalastajat saivat 56 tonnia lohta (65 tonnia vuonna 2001) ja muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajaryhmät (mm. sivujokien osakaskalastajat, Vetsijoen matkailijat ja ylälappilaiset kotitarvekalastajat) saivat 2 tonnia lohta.

Paikkakuntalaisten kalastajien seisovilla lohiverkoilla, kulkutusverkoilla ja lohipadoilla saama lohisaalis (38 tonnia) oli vain noin 1 tonnin pienempi kuin edellisenä kesänä. Lohenkalastuskauteen 2001 verrattuna paikkakuntalaisten vapa- ja viehekalastussaalis väheni kuitenkin noin 30 %.

Tenolla ennätykselliset 10 560 kalastusmatkailijaa

Kalastuskaudella 2002 kalastusmatkailijat ostivat myös ennätyksellisesti kalastusaikaa (37 500 vuorokautta). Kalastusmatkailuteho lisääntyi 12 % edellisestä kesästä. Tenon kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika oli 3,5 vuorokautta.

Vilkkaimpana kalastusaikana, heinäkuun alussa, Tenojokivarressa oli lähes yhtä monta kalastusmatkailijaa kuin Utsjoen kunnassa on asukkaita (n. 1400). Jos kalastusmatkailijoiden kalastusvuorokaudet suhteutetaan paikkakuntalaisten lohenkalastukseen siten, että paikalliskalastajat kalastaisivat laskennallisesti joka toinen päivä kalastuskauden aikana, olisi matkailijoiden ajallinen kalastusteho yhtä suuri kuin paikkakuntalaisilla kalastajilla.

Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajankalastajien kalastusvuorokausista 56 % (21 000vrk) käytettiin lohensoutuun. Rantakalastukseen myytiin 15 500 vuorokautta. Ainoan kiintiöalueen, Boratbokcan perhokalastusalueen luvat myytiin täyteen 15 vuorokaudelle, mutta kiintiökauden alussa ja lopussa alueella olisi ollut vielä tilaa. Skietshamjoen ja Inarijoen latva-alueiden kalastusmatkailu, joka on luonteeltaan retkeilyllisempää rantakalastusta, on ollut melko vähäistä ja viime kesänä alueelle myytiin n. 1 000 lupavuorokautta

Paikkakuntalaisten kalastuslupamäärät eivät kerro lohenkalastuksen tehosta

Kalastuskaudelle 2002 Teno-, Utsjoki- ja Inarijokilaaksoissa asuvat paikkakuntalaiset lunastivat rajajokiin yhteensä 823 kausilupaa lohenkalastukseen. Paikkakuntalaisten lunastamien kalastuslupien määrä on 1980-luvulla ollut keskimäärin 900 ja 1990-luvulla noin 830 lupaa. Hienoiseen kalastajamäärän vähenemiseen on vaikuttanut lähinnä paikkakunnalta poismuutto. Satunnaisemmin hyvien lohivuosien innoittamana on lunastettu enemmän kalastuslupia vaimoille ja lapsille.

Tenon lohenkalastus Norjassa

Kesälle 2002 Norjassa lunastettiin n. 1 600 paikkakuntalaisten lohenkalastuslupaa, joista suurin osa (1 400) oikeutti vain lohen vapa- ja viehekalastukseen. Kalastusmatkailijat ostivat 8 300 kalastusvuorokautta, joista vain vajaa kolmasosa kohdistui yhteisen rajajokialueen kalastukseen. Norjan puolella kalastusmatkailijat ovat lähes kokonaan rantakalastajia, vain 300 kalastusvuorokautta myytiin lohensoutuun. Kalastusvuorokausien määrä lisääntyi Norjassa 8%.

Norjassa paikkakuntalaiset saivat pato- ja verkkopyydyksillä 54 tonnia sekä vapa- ja viehepyynnillä 35 tonnia lohta. Kalastusmatkailijoiden lohisaalis oli 11 tonnia.

Hyvin lohta myös Näätämöjoesta

Näätämöjoen lohisaalis oli yhteensä 11 tonnia, josta Suomen puolella saatiin 3 tonnia (24 %) ja Norjan puolella 8 tonnia. Viimeisten kymmenen vuoden keskimääräinen lohisaalis Näätämöjoesta on ollut 9 tonnia, joten kalastuskausi 2002 oli saaliiltaan hyvä. Suurimmillaan Näätämöjoen kokonaislohisaalis on ollut vuosina 1991 ja 2001 (15 tonnia).

Suomen puolella paikkakuntalaiset saivat Näätämöjoesta 2,5 tonnia ja kalastusmatkailijat 500 kiloa lohta.

Kalastusmatkailijoita/retkeilijöitä Suomen puolella Näätämöjoen yläosissa oli 660 henkilöä ja he ostivat n. 3 000 kalastusvuorokautta. Ylä-Näätämöjoen kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika oli 4,5 kalastusvuorokautta. Kalastusmatkailijoiden määrä lisääntyi edelliseen kesään verrattuna n. 10%. Norjan puolella Neidenissä kalastusmatkailijoiden määrä ei ole tiedossa, mutta he ostivat 2 955 kalastuslupaa eli vähintään yhtä paljon kalastusvuorokausia. Suurin osa Neidenin kalastusmatkailijoista oli suomalaisia.

Norjan puolella lohisaalista saivat paikkakuntalaiset ja kalastusmatkailijat lähes yhtä paljon.

Tilastotko luotettavia?

Kalastustilastojen vuosittainen vertailtavuus on täysin luotettavaa kalastusvuorokausien sekä kalastaja- ja lupamäärien osalta. Saalistilastoissa on pyritty luotettavuuden parantamiseen siten, että yhteistyö mm. vesistöalueen lohkokuntien, paikallisten yksittäisten kirjanpitokalastajien/ kalanäytteenottajien sekä kalastuksen valvonnan, Lapin TE-keskuksen kalatalousyksikön ja Metsähallituksen Ylä-Lapin hoitoalueen kanssa on ollut tiivistä.

Saalistilastot perustuvat postitse tehtyihin saalistiedusteluihin, henkilökohtaiseen haastatteluun ja kirjanpitokalastajien ilmoituksiin. Paikkakuntalaisten saaliit on arvioitu ruokakunnittain pyydys- ja kalastusaluekohtaisesti ja kalastusmatkailijoiden saalisarviossa on otettu huomioon sekä kalastajan kalastusaika että kalastustavat. Saalistilastointi on seurantatutkimusta, jossa kerätään arvokasta tietoa lohen lähihistoriasta ja saaliskilot ovat yhtä luotettavia kuin jokaisen kalastajan oma ilmoitus saaliistaan.

Tulostettava versio