28.1.2009
Tornionjoen lohisaalis on kasvanut voimakkaasti Vuoden 2008 Tornionjoen suomenpuoleinen lohisaalis oli noin 57000 kg, eli noin 8800 lohta. Saalis 2,5-kertaistui edellisvuodesta ja oli kolminkertainen suhteessa kuluvan vuosikymmenen aiempaan vuosittaiseen keskisaaliiseen.
Lisätietoja:
Tutkija Atso Romakkaniemi, puh. 020 575 1416
Suunnittelija Ville Vähä, puh. 020 575 1878
Esitetyt tilastot kattavat vesistön suomenpuoleisen alueen kalastuksen. Viime vuosina ruotsinpuoleisen jokikalastuksen tilastoitu lohisaalis on ollut noin puolet suomenpuoleisesta saaliista.
Kalastajia hieman edellisvuosia enemmän
Suomen ja Ruotsin rajalla virtaavalle Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon muodostamalle lohenkalastusalueelle lunasti viehekalastusluvan viime vuonna noin 6 560 kalastajaa. Noin 40 prosenttia kalastajista sai saaliikseen lohta. Kolme neljästä kalastajasta oli ulkopaikkakuntalaisia. Kalastuspäiviä kertyi kuitenkin eniten paikallisille kalastajille, ja he myös saivat suurimman osan Tornionjoen lohisaaliista. Yhden lohen saaliiksi saamiseksi käytiin kalalla keskimäärin viitenä päivänä. Tärkeimpiä kalastusalueita olivat alkukesästä Tornion kunta ja myöhemmin kesällä Pellon, Kolarin ja Muonion kunnat. Vetouistelu soutaen oli ylivoimaisesti suosituin kalastustapa, jolla saatiin 99 prosenttia lohisaaliista.
Ulkopaikkakuntalainen kalastaja kulutti keskimäärin viisi kalastuspäivää sisältävällä kalastusmatkallaan 380 euroa. Suurin osa kalastusturistien kuluista muodostui majoituksesta ja ruokailusta, mutta menoja syntyi myös veneen vuokrauksesta ja kalastusvälineiden hankinnasta. Matkoihin kotipaikan ja Tornionjokilaakson välillä kului lisäksi keskimäärin 130 euroa. Suomalaisten ja ruotsalaisten lisäksi joella vieraili ulkomaalaisia kalastusturisteja ainakin 25 maasta.
Valtaosa saalislohista kahden merivuoden ikäisiä
Suuri enemmistö viime vuoden saaliista koostui vuonna 2006 poikasina merelle vaeltaneista lohista. Nämä kahden merivuoden ikäiset lohet painavat yleensä 4 - 8 kiloa. Saalislohien keski-ikä pieneni muutamaan edellisvuoteen nähden, minkä vuoksi myös keskipaino oli pienempi kuin edellisvuosina. Lohisaalis oli siten yksilömäärältään hieman suurempi mutta kokonaispainoltaan hieman pienempi kuin edellisenä huippusaaliin vuonna 1997, jolloin lohet olivat vanhempia ja kookkaampia.
Saaliissa oli kuitenkin mukana myös vanhempia lohia. Kalastajilta kerättyjen 737 saalisnäytteen vanhin lohi oli lähtenyt joesta merelle syönnösvaellukselle 8 vuotta aiemmin, ja oli tulossa kudulle jo neljättä kertaa. Pääosa Itämeren lohista kutee vain kerran elämässään, eikä näin useasti kutenutta lohta ole havaittu Tornionjoen lohen tutkimuksissa yli puoleen vuosisataan.
Tornionjoen saaliita on tilastoitu vuosittain 1980-luvun alusta lähtien osana lohikannan seurantatutkimusta. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa Tornionjoen lohikannan tilasta ja kehityksestä. Tietoja hyödynnetään pyrittäessä säilyttämään ja vahvistamaan Tornionjoen lohikannan monimuotoisuutta ja tuottavuutta.
 |
| Tornionjoen suomenpuoleinen lohisaalis ja saaliskalojen keskipaino vuosina 1982 - 2008. |
Lisää tietoa RKTL:n verkkosivuilla: http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/tornionjoen_lohi_meritaimen/
Tulostettava versio
|