14.11.2007

Tutkimuspäivillä pureudutaan Itämeren muutoksiin

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäivät Porissa 14. - 15.11.2007

Itämeren kalataloudessa on tällä hetkellä monia ongelmia. Muun muassa lohen mereen vaeltaneiden poikasten poikkeuksellisen korkea kuolleisuus, Itämeren turskakantojen heikko tila sekä Itämeren harmaahyljekannan ja merimetsokannan elpymisestä johtuvat ongelmat kalataloudelle puhuttavat tutkijoita ja asiantuntijoita.

” Näillä tutkimuspäivillä tarkastelemme kalatalouden edellytyksiä ja mahdollisuuksia muutoksessa olevan Itämeren äärellä. Laajojen kokonaisuuksien ja syy-seuraus -suhteiden verkoston monitieteinen tarkastelu on toimintamalli, joka johtaa yhteiskunnallisesti käyttökelpoisten ratkaisujen löytämiseen”, arvioi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ylijohtaja Eero Helle tutkimuspäivien avauspuheenvuorossaan.

”Tutkimuspäivien teema ”Itämeren tila ja tulevaisuus” on erittäin ajankohtainen. Itämeren tilan viimeaikainen heikentyminen monilla mittareilla koskee koko merta ja valuma-aluetta. Itämeren tilan parantaminen – jopa pelastaminen – onkin noussut yleisesti tärkeäksi tavoitteeksi. Koska meren tilan heikkeneminen vaikuttaa kaikkeen eliöstöön, se koskee suoraan myös Itämeren kalataloudellista käytettävyyttä ja käyttöarvoa. Tämä vakava tilanne ja sen lähiennuste on tutkimuspäivien lähtökohta”, jatkaa Eero Helle. Tutkimuspäiville osallistuu monipuolinen, lähes 300 hengen asiantuntijajoukko.

Ovatko kalastomuutokset pelkästään seurausta lisääntyneistä ravinteista ja lämmöstä vai osasyy rehevöitymiseen?

Viime vuosikymmeninä Itämeren kalakannoissa on tapahtunut monia muutoksia. Särkikalat ovat runsastuneet ja levinneet aiempaa ulommas saaristoon. Turskakanta on pienentynyt murto-osaan ja hävinnyt kokonaan Suomen vesialueilta, kilohaili puolestaan elää runsaslukuisena etenkin Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdessa. Silakka on laihtunut ja sen kasvu on heikentynyt, vaikka Selkämerellä kanta on myös runsastunut. Lohen lupaavat istutustulokset ja luonnonlohikantojen elpyminen ei olekaan kasvattanut saaliita merialueilla. Ovatko kaikki nämä kalastomuutokset seurausta lisääntyneistä ravinteista ja lämmöstä vai voivatko kalastomuutokset olla pahentaneet rehevöitymistä, kysyy Riista- ja kalatalouden tutkija Jari Raitaniemi tutkimuspäivillä.

Toimisiko kalastuksen ja kalanviljelyn nettokuoritusjärjestelmä Itämeren kuormituksen vähentäjänä?

Kalastus poistaa vesistöistä saaliskaloihin sitoutunutta fosforia ja typpeä, kun taas kalanviljelyn rehujen raaka-aineena käytettävät valtamerikalat tuovat Itämereen uusia ravinteita. Koko Itämeren tasolla tarkastellen kalastus poistaa noin 40 kertaa enemmän ravinteita kuin kalanviljely niitä lisää. Suomen lounaisilla merialueillakin kalatalous on ravinteiden nettovähentäjä. Paikallisesti kalatalous voi olla nettokuormittaja kalanviljelyn siirtäessä mereen enemmän ravinteita kuin sieltä kalastamalla poistetaan.

”Kalastuksen ja kalanviljelyn aiempaa tiiviimpi yhteistyö voisi olla mahdollista, mikäli kalankasvatuksessa siirryttäisiin nettokuormitusjärjestelmään. Nettokuormitusjärjestelmässä kalankasvattajat voisivat saada kuormitusoikeuksia vähäarvoisten kalojen poistopyynnin avulla. Myös Itämeren ravinteiden kierrätys kalanrehuissa voisi olla mahdollista, ennustaa tutkija Jouni Vielma Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Rannikkokalastus esillä tutkimuspäivillä myös valokuvin

Valokuvaaja Markku Saiha on koonnut tutkimuspäiville valokuvanäyttelyn rannikkokalastajista. Näyttely liittyy Rannikkokalastus 2007 -teemavuoteen ja se on esillä Porin Promenadikeskuksessa tutkimuspäivien ajan.

Tutkimuspäivien tiivistelmät on luettavissa tästä.

Tulostettava versio