Uuden tekniikan hyödyt riistantutkimuksessa

Riista-alan valtakunnallisilla neuvottelupäivillä 25. - 26.1.2005 on teemana uudet tekniikat luonnonhoidon apuna. Tekniikan hyödyntämisen murros tapahtui 1970-luvulla, mutta varsinaisesti 1980-luvun informaatioteknologian läpilyönnin myötä tutkimus ja tutkimusmenetelmät hypähtivät aimo askeleen eteenpäin.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Eero Helle, RKTL,
puh. 0400 444 227
Tiedottaja Taija Pöntinen, RKTL,
puh. 0400 747 179
Toiminnanjohtaja Raimo Vajavaara, MKJ, puh. 0400 467221
Viestintäpäällikkö Klaus Ekman, MKJ,
puh. 0400 463 943

Radiolähettimillä merkittyjen eläinten seuranta on paljastanut eläinten elintapoja paljon aiemmin tiedettyä tarkemmin, ja tarkkojen paikkatietojen yhdistäminen esimerkiksi kaukokartoitusmenetelmien tuloksiin on mahdollistanut sekä pienipiirteiset että laajamittakaavaiset elinympäristötutkimukset. Satelliittipaikanteiset GPS-merkityt tutkimuseläimet juoksentelevat pian tutkijan tietokoneen ruudulla digitoidulla karttapohjalla, ja tietokone analysoi elinympäristöjen käyttöä.
     Ensimmäiset populaatioiden sisäisiä ja keskinäisiä perinnöllisiä eroja kuvaavat DNA-tutkimukset julkaistiin 1970-luvulla. Tämän jälkeen DNA-menetelmien hyödyntäminen luonnonpopulaatioiden perinnöllisen monimuotoisuuden, perinnöllisten erojen ja yksilöiden liikkumisen selvittämisessä on yleistynyt eksponentiaalisesti. Kehittynyt DNA-tekniikka paljastaa jopa jätöksistä ulostajan ”henkilöllisyyden”, mitä käytetään hyväksi esimerkiksi karhukannan koon arvioinnissa – tosin ei vielä Suomessa.
    Käsityksemme eläinten aistien kyvyistä on vielä hyvin puutteellinen, mutta tällä alueella odotetaan merkittävää edistystä. Suomalaistutkimuksin on pystytty osoittamaan muun muassa lintujen värinäön olevan hyvin erilainen kuin ihmisellä, monipuolisempi. Suurin osa päiväaktiivisista linnuista pystyy näkemään ultraviolettia valoa. Ihmisen kolmeen väriin perustuvan värinäön asemesta niiden värinäkö perustuukin neljään värikanavaan. Tämän vuoksi esimerkiksi haukat löytävät hyviä myyräpeltoja tuoreita jätöksiä etsimällä. Lisäksi ainakin joillakin linnuilla on silmän verkkokalvolla magneettiaisti, joka osaltaan selittää lintujen hyvän suunnistuskyvyn.
    Digitaalisen kuvamateriaalin tietokoneanalysointi antaa uutta tietoa hyljekantojen hoitoon. Harmaahyljenaaraiden pään värikuviointi – tummia läikkiä vaalealla pohjalla – on yksilöllinen ja säilyy läpi elämän kuin sormenjälki. Menetelmää voidaan käyttää kannan koonja ikärakenteen arviointiin sekä hylkeiden kuolevuuden ja vaellusten selvittämiseen.
    Valtakunnalliset vuotuiset Riistapäivät järjestetään Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla, nyt 16:tta kertaa. Pääjärjestäjinä ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsästäjäin Keskusjärjestö sekä vierailevana järjestäjänä Metsähallitus.

Tulostettava versio