Uutisia poro- ja peurakonferenssista

Arktisten alueiden harvinaiset kasvit (esimerkiksi Dumeria scabra) menestyvät erinomaisesti laidunmailla. Pitkäaikaiset tutkimukset Norjan, Ruotsin ja Suomen poronhoitoalueilla ovat osoittaneet tuntureiden kalkkirikkaiden laidunmaiden olevan matalakasvuisten harvinaisten kasvilajien elinkelpoisuuden ylläpitäjiä. Professori Lauri Oksanen Uumajan yliopistosta on tutkinut laaja-alaisesti tunturialueiden kasvuston menestymistä. Laiduntavat porot varmistavat harvinaisten kasvilajien valonsaannin syömällä pienikasvuisia harvinaisuuksia varjostavat yleiset ”rikkaruohot”. Porot myös mahdollistavat harvinaisten kasvien alueellisen leviämisen kuljettamalla kalkkipitoista ravinteikasta maa-ainesta alueelta toiselle.

Nykyisen puuston, kasvipeitteen rikkoutumisen, poron ja pikkujyrsijöiden mahdollista vaikutusta pohjoisen metsärajan sijaintiin ja lajikoostumukseen tutkittiin kokeellisesti kansainvälisessä EU-rahoitteisessa DART-projektissa. Sekä nykyinen metsänrajapuu, tunturikoivu että mänty, kuusi ja lehtikuusi itivät ja kasvoivat myös tundralla, nykyisen puurajan yläpuolella. Varsinkin koivun itäminen vaati kuitenkin kasvipeitteen rikkoutumista. Myyrät ja sopulit tuhoavat siemeniä ja siementaimia ja siten rajoittavat puiden uudistumista. Tutkimuksessa todettiin, että poron laidunnus alkoi vaikuttaa taimien kasvaessa suuremmiksi. Siten poron laidunnus saattaa estää tai hidastaa nykyisin puuttoman tundran metsittymistä ilmaston lämmetessä. Tutkija Otso Suominen Turun yliopistosta oli mukana tässä nelivuotisessa projektissa.

Tutkija Benjamin Burkhard tekee väitöskirjatutkimusta poronhoidosta Kielin yliopistoon Saksassa. Tutkimuksessa selvitetään poronhoitoa eri näkökulmista: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen. Poronhoidon tulevaisuuden hahmottamiseksi tehtiin kyselytutkimus, jossa poronhoidon kehittymisestä esitettiin kolme skenaariota. Nämä olivat: poronhoito vähenee, pysyy entisellään, laajenee. Kysely kohdistettiin poronhoidon tutkimuksen ja hallinnon parissa työskenteleville. Heiltä kysyttiin muun muassa, miten poronhoidon eri osa-alueet kehittyvät mainituissa kolmessa skenaariovaihtoehdossa, esim. miten kulttuuri muuttuu, jos poronhoito laajenee. Lisäksi kysyttiin, miten muut maankäyttömuodot kehittyvät eri skenaariossa. Tuloksiksi saatiin:
-jos poronhoito laajenee, muut maankäyttömuodot vähenevät ja päinvastoin
-suhtautuminen poronhoidon kehittymiseen oli positiivista
-koko poronhoidon eri osa-alueet täytyy huomioida poronhoitoa kehitettäessä
-poronhoitoa on kehitettävä aluetasolla alueen lähtökohdat huomioiden

Tulostettava versio