Villin taimenen suojelu myötätuulessa Keski-Suomessa

Keski-Suomessa kalavesien omistajat, kalastajat ja matkailuyrittäjät haluavat elvyttää luonnonvaraisia järvitaimenkantoja ja hyödyntää niitä kalastusmatkailussa. Tämä tuli hyvin esille 4.3.2005 Laukaassa pidetyssä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Järvitaimenseminaarissa, jossa esiteltiin yleisölle Keski-Suomen järvitaimenhankkeen tuoreita tutkimustuloksia ja kehittämisajatuksia.

Lisätietoja:

Pentti Valkeajärvi, puhelin 0205 751 514

Mikko Airaksinen, puhelin 0205 751 525

Koskikalastajien mielipiteitä taimenkantojen hoidosta kartoitettiin laajalla kyselyllä. Enemmistö vastaajista kaikilla koskilla oli sitä mieltä, että luonnontaimenet tulisi aina vapauttaa. Vielä yksimielisempiä oltiin istukkaiden eväleikkauksesta, jonka avulla istukkaat tunnistetaan luonnon taimenista. Eväleikkausta puolsi lähes 90 prosenttia vastanneista. Tämä yksimielisyys antaa hyvän pohjan taimenen kestävään hyödyntämiseen. Istukkaiden rasvaevien leikkaus ja ehjäeväisten taimenten rauhoittaminen ovatkin koskien kalastussäännöissä tärkeimmät taimenkantoja vahvistavat toimenpiteet. Kaikki Keski-Suomen järvitaimenistukkaat eväleikataan kuluvana vuonna. Koskikalastajien mielestä saalista pitää voida ottaa koskilta jatkossakin, sillä pelkkää pyydä ja päästä -kalastusta kannatti alle kolmannes koskilla kalastaneista.

Alamitan (40 cm) täyttävistä ehjäeväisistä luonnontaimenista tai pienpoikasistukkaista kolme neljännestä vapautettiin. Perhokalastajat vapauttivat mitan täyttäneistä taimenista runsaat puolet, kun taas uistimella kalastaneilla vapautusprosentti oli 30. ”Luonnontaimenten” pyynnissä perho osoittautui selvästi uistinta tehokkaammaksi.

Vapakalastuksella saatu osuus saaliista lisääntynyt
Vapavälineillä saatu osuus järven taimensaaliista on kasvanut viidessätoista vuodessa 10 prosentista lähes 30 prosenttiin Konnevedellä. Solmuväliltään 31–54 millimetrin verkoilla ei enää juurikaan kalasteta. Tämän johdosta myös taimenen saaliskoko on kasvanut. Valtaosa kalastajista niin Konnevedellä kuin Keiteleelläkin kannattaa solmuvälirajoituksia ja taimenen alamitan nostamista vähintään 50 senttimetriin. Myös järvikalastajat suhtautuvat luonnontaimenten vapauttamiseen myönteisesti, ja istukkaiden merkitsemistä eväleikkauksin pidetään tärkeänä. Useat kalastusalueet ovat jo nostaneet taimenen alamittaa ja kehittäneet verkkokalastuksen säätelyä.

Lähitulevaisuudessa kaikki vapakalastusmuodot näyttäisivät lisäävän suosiotaan kuten myös kuhan verkkokalastus. Talvisen verkkokalastuksen kalastajat sitävastoin arviovat vähenevän.

Hoitoa ja suojelua tarvitaan, sillä sukukypsät taimenet ovat vähissä maakunnan koskissa
Noin 30 koskikohteen saalistietojen perusteella sukukypsien emotaimenten puute on ilmeinen Keski-Suomen koskissa. Tämä ilmenee myös taimenen alhaisina poikastiheyksinä valtaosalla maakunnan koskia. Koskien kokonaissaaliista 60 senttimetriä ylittävien taimenten osuus oli vajaa prosentti alamitan täyttävistä taimenista. Vastaava osuus esimerkiksi Konneveden taimensaaliissa oli vuonna 2004 runsaat kymmenen prosenttia. Tämä vahvistaa aiempaa käsitystä, että järviin istutetut taimenet eivät löydä tietä kutukoskiin.

Järvitaimenen kotisivut.

Tulostettava versio