24.4.2006

Vuoden 2006 kalaistutukset aloitetaan Selkämerellä, Saaristomerellä, Suomenlahdella ja Vuoksen vesistöalueella

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmimansa tulossopimuksen mukaisesti keväällä 2006 noin 800 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen jokipoikasta ja noin 640 000 vaelluspoikasta sekä yhteensä noin 60 000 yksi- ja kaksivuotiasta nieriää. Istutusten tarkoituksena on sekä uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen että kalastuksen turvaaminen.

Huhti-toukokuussa istutetaan Selkä- ja Saaristomeren sekä Suomenlahden alueille yhteensä 380 000 lohen vaelluspoikasta ja 37 000 meritaimenen joki- ja vaelluspoikasta. Suomenlahdelle istutetaan n. 200 000, Selkämerelle 130 000 ja Saaristomerelle 40 000 lohenpoikasta. Meritaimenen poikasia istutetaan Suomenlahdelle 12 000 ja Selkämerelle 22 000 kappaletta.

Vuoksen vesistöalueelle istutetaan toukokuussa yhteensä 150 000 Saimaan järvilohen ja nieriän poikasta.

Perämeren alueelle istutetaan touko-kesäkuussa 640 000 lohen ja 117 000 meritaimenen jokipoikasta sekä 170 000 lohen ja 9 000 meritaimenen vaelluspoikasta.

Pääosa (yli 90 %) vaelluspoikasista tuotetaan sopimuskasvatuksella yksityisissä kalanviljelylaitoksissa. Hankinnat on kilpailutettu vuodesta 1999. Poikaset on kasvatettu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimittamasta mädistä, joka on tuotettu ISO 9001 ja 14001 -laatujärjestelmien mukaisesti. Istutettavien poikasten (5–10 cm:n jokipoikasia ja 15–22 cm:n vaelluspoikasia) arvo on kaikkiaan 1,5 miljoonaa euroa.

TARKEMMAT ISTUTUSAIKATAULUT JA ISTUTUSMÄÄRÄT

Selkä- ja Saaristomeren lohi- ja meritaimenistutukset (24.3., 25.4.–5.5.)

Selkä- ja Saaristomeren alueelle istutetaan sopimuskasvatuslaitoksissa tuotettuja nevanlohen vaelluspoikasia yhteensä 170 000 kappaletta. Selkämerelle istutetaan lisäksi Isojoen kannan meritaimenen jokipoikasia 20 000 ja vaelluspoikasia 2 600 kappaletta.

Valtion rahoittamat istutukset ovat välttämättömiä lohenkalastuksen turvaamiseksi Selkä- ja Saaristomerellä, koska niihin laskevissa joissa ei ole lohenistutusvelvoitteita.

Aurajoki (ensimmäinen istutus 24.3., seuraavat 25.4.–5.5.)
Aurajoki on padottu viiden kilometrin päässä merestä. Aurajoen Halistenkoskeen ja Kuuskoskeen, Turun keskustan jokialueelle sekä Paraisten portille istutetaan yhteensä 28 000 nevanlohen vaelluspoikasta.

Paimionjoki (25.4.)
Paimionjokeen istutetaan 15 000 nevanlohen vaelluspoikasta. Ennen viime kevättä (2005) lohia istutettiin Paimionlahden alueelle vuosina 1994 ja 1996.

Kokemäenjoki (24.4.-4.5.)
Kokemäenjoki oli aikanaan Selkämeren alueen merkittävin lohijoki, mutta sittemmin joen oma lohikanta hävisi. Nykyisin joki on padottu Harjavallan kohdalla, noin 30 kilometriä jokisuulta. Selkämeren alueella Kokemäenjoki on merkittävin lohen istutuspaikka. Kokemäenjokeen (Lammaistenlahti) istutetaan 90 000 nevanlohen vaelluspoikasta.

Merikarvianjoki (26.-28.4.)
Merikarvianjoki on padottu 22 kilometrin etäisyydellä merestä. Merikarvianjokeen (Alakylänlahti ja Lankoski) istutetaan 42 000 nevanlohen vaelluspoikasta.

Isojoki-Lapväärtinjoki (22.-24.5.)
Isojoki-Lapväärtinjoki on padottu 50 km:n päästä jokisuusta. Joki kuuluu Project Aqua-vesistöihin, ja sen kosket on suojeltu vesirakentamiselta koskiensuojelulailla. Joessa on osittain luonnonvarainen meritaimenkanta, jota tuetaan istutuksin. Isojokeen-Lapväärtinjokeen istutetaan joen omaa kantaa olevan meritaimenen jokipoikasia 20 000 ja vaelluspoikasia 2 600 kappaletta.

Suomenlahden lohi- ja meritaimenistutukset (4.-5.4. ja 24.4.-3.5.)

Suomenlahden alueelle istutetaan sopimuskasvatuksella tuotettuja nevanlohen vaelluspoikasia 200 000 kappaletta. Lisäksi istutetaan 3 000 nevanlohen jokipoikasta. Ingarskilanjoen kannan meritaimenen jokipoikasia istutetaan 3 000 ja vaelluspoikasia 9 000 kappaletta. Lohi-istutukset on keskitetty Kymijoen suuhaaroihin ja Vantaanjokeen.

Kymijoki (26.4.-2.5.)
Kymijoki oli aikanaan Suomenlahden merkittävin lohijoki. Sen oma lohikanta tuhoutui viime vuosisadan puoliväliin mennessä joen patoamisen ja puunjalostusteollisuuden jätevesien vuoksi. Joki laskee viitenä suuhaarana mereen, joista jokainen on padottu joko suulta (Ahvenkosken haara) tai muutaman kilometrin (Pyhtään, Langinkosken, Huuman ja Korkeakosken haarat) päästä merestä. Langinkosken–Huuman haaroissa lohilla on kuitenkin mahdollisuus nousta kalateitä käyttäen aina 40 kilometrin päähän merestä.
Nevanlohi-istutukset keskitetään Kymijoen suuhaaroihin (Ahven-, Koivu-, Pernoon- ja Sittaränninkoski), joihin istutetaan yhteensä 161 000 nevanlohen vaelluspoikasta. Kymijoessa on lisäksi lohenistutusvelvoite, jonka hoidosta vastaa Kaakkois-Suomen TE-keskus.

Vantaanjoki (24.4.-3.5.)
Vantaanjoki on suustaan padottu joki, mutta rakennettujen kalateiden ja purettujen patojen ansiosta kalat pääsevät nousemaan pääuomassa jo yli 100 km ja Keravanjoessakin noin 30 km. Helsingin kaupunki on rakentanut jokisuuhun tekokosken, joka helpottaa kalojen nousua. Vantaanjoen koskialueille istutetaan 47 000 nevanlohen vaelluspoikasta (Pikkukoski, Vantaankoski ja Nukarinkoski).

Ingarskilanjoki (istutettu 4.–5.4., jatketaan toukokuussa)
Ingarskilanjoki on nousukelpoinen 10 km:n matkan. Joessa on heikko, luonnonvarainen meritaimenkanta, joka on viljelyssä. Kantaa tuetaan istutuksin. Ingarskilanjoen suuosaan istutettiin huhtikuun alkupuolella 6 000 joen omaa kantaa olevan meritaimenen vaelluspoikasta. Istutuksia jatketaan toukokuussa istuttamalla vielä 3 000 jokipoikasta ja 3 000 vaelluspoikasta.

Sisävesien järvilohi- ja nieriäistutukset (8.- 26.5.)

Vuoksen vesistöalueelle istutetaan 90 000 Saimaan järvilohta ja 60 000 nieriää. Molemmat lajit ovat Vuoksen vesistöalueen alkuperäistä kantaa, järvilohi Pielisjoesta ja nieriä Savitaipaleen Kuolimosta.

Järvilohi on ollut jo 1970-luvulta lähtien täysin viljelyn ja istutusten varassa luonnonvaraisten lisääntymismahdollisuuksien tuhouduttua vesivoimaloiden rakentamisen sekä jokien perkaamisen ja likaantumisen takia. Myös nieriän luontaiset elinalueet ovat kaventuneet ja laji on käynyt hyvin vähälukuiseksi. Nykyisin järvilohen ja nieriän säilyminen on täysin kalanviljelyn ja istutusten varassa.

Järvilohi-istutukset keskitetään Pohjois-Karjalassa sijaitseviin entisiin kutujokiin. Pielisjoen Kuurnaan istutetaan 51 000 vaelluspoikasta, Ala-Koitajokeen 10 000 jokipoikasta ja Lieksanjoen suulle 17 000 vaelluspoikasta ja Lieksanjokeen 10 000 jokipoikasta.

Saimaan nieriän yksi- ja kaksivuotiaita poikasista istutetaan yhteensä 60 000 Etelä-Saimaalle (Petraselkä ja Ilkonselkä), Länsi-Saimaalle (Lehtiselkä, Tammo- ja Ruunuvesi), Kolovedelle (Metsonselkä ja Lapinselkä), Pihlajaveteen (Särkilahdenselkä), Luonteriin (Pihlajansalo), Ruokoveteen (Matalaniemi) ja Suvasveteen (Enonniemi).

Perämeren lohi- ja meritaimenkantojen elvytysistutukset (toukokuun puolivälistä kesäkuulle)

Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos tulee lisäksi istuttamaan Perämereen laskeviin Tornion-, Oulu-, Kuiva-, Kiiminki-, Pyhä-, Perhon- ja Lestijokeen touko-kesäkuussa yhteensä 640 000 lohen ja 118 000 meritaimenen jokipoikasta sekä 172 000 lohen ja 9 000 meritaimenen vaelluspoikasta. Näistä tiedotetaan yksityiskohtaisemmin toukokuun puolivälissä.

Tulostettava versio