Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

24.1.2006

Ympäristömuutoksiin varauduttava myös riistataloudessa

"Ympäristön muuttuminen asettaa reunaehtoja myös riistanhoidolle, koska emme tunne kovinkaan tarkkaan erilaisten muutosten vaikutuksia eliöstöön, yhteisvaikutuksista puhumattakaan", kertoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi Riistapäivien avauspuheenvuorossaan Kouvolassa.

 

Lisätietoja:
Harto Lindén, tutkimusprofessori, RKTL,
puh 0400 875089

Raimo Vajavaara, toiminnanjohtaja, MKJ,
puh 09 27278111

Johanna Torkkel, viestintäpäällikkö, RKTL, puh 040 5303039

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön yhteistyössä järjestämät valtakunnalliset riista-alan neuvottelupäivät pidetään nyt jo 17. kerran, tänä vuonna yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Kuoriutuvatko nykyteeret jo liian aikaisin?

Pitkäaikaisessa soidintutkimuksessa Keski-Suomessa on selvinnyt, että teeren soidin, ja siten myös parittelu- ja kuoriutumishuiput ovat aikaistuneet tuntuvasti 40 viime vuoden aikana kevään lämpenemisen myötä. Teerinaaraat käyttävät huhtikuun lämpötilaolosuhteita “tahdistajana” parittelujen ajoittamiseen. Suuressa osassa Manner-Suomea alkukesän lämpötilat eivät ole nousseet samalla tavalla kuin kevään lämpötilat. Tämän johdosta teerenpoikaset kuoriutuvat yhä useammin kylmissä ja epävakaissa olosuhteissa, ilmenee Jyväskylän yliopiston tutkijan Gilbert Ludvigin tutkimuksista.

Tutkimukset osoittavat, että varhaispoikueajan olosuhteilla, lähinnä lämpötilalla, on hyvin suuri vaikutus poikaskuolleisuuteen. Osa alkukesistä on säiltään erittäin epävakaita, ja siten poikasten todennäköisyys kuoriutua epävakaisiin olosuhteisiin on myös lisääntynyt.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on edessämme

"Ilmastonmuutosten vaikutuksista riista- ja petokantoihin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Suurimmat muutokset kohdistunevat riistalintuihin, jotka talvehtivat Suomessa. On arvioitu, että pohjoisen havumetsälajisto saattaisi taantua ilmastonmuutoksen johdosta. Vähentyvän lumipeitteen on arvioitu suosivan kettukantoja, mutta kettukannan yleiseen nousuun vaikuttaa myös Pohjois-Suomen myyräkantojen vaihteluiden tasaantuminen. Suuret, kasveja syövät nisäkkäät kuten hirvi ja valkohäntäpeura hyötyisivät vähentyvästä lumipeitteestä; ravintokasvit ovat pitempään ja paremmin tarjolla ja liikkuminen on helpompaa. Riistaeläinkantojen hoitosuunnitelmissa tulisikin ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset", painottaa maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Tiia Yrjölä.

Millaisiin olosuhteisiin eläinten on sopeuduttava?

Puihin kertyvä lumi ja jää ovat nousseet uutisotsikoihin tänäkin talvena aiheuttamiensa sähkökatkosten ja metsätuhojen vuoksi. Ilmiö ei ole suinkaan uusi, mutta Pohjois-Suomessa ns. tykyn esiintymistodennäköisyys ilmeisesti kasvaa, sillä tykyn muodostuminen on yhteydessä Pohjanlahden jäätymiseen: mitä pitempään meri on auki, sitä enemmän etelänpuoleiset tuulet tuovat mukanaan puihin tiivistyvää kosteutta Koillismaan ja Peräpohjolan vaaroille. Tykyn vaikutuksista eläinten ravinnon saantiin ei ole systemaattisesti koottua tietoa. On kuitenkin selvä, että se vaikeuttaa puissa ruokailevien metson, teeren ja pyyn ruokailua, ja ongelmat kasvavat, mitä pitempään linnut joutuvat käyttämään lumen ja jään sekaista ravintoa. Jotkut hirvet ovat oppineet käyttämään hyväkseen pelloille varastoituja muovipäällysteisiä heinäpaaleja, minkä on arveltu olevan yhteydessä siihen, että oksaravinto on jäänyt jääkuoren sisään, arvioi erikoistutkija Timo Helle Metsäntutkimuslaitoksesta.

Lumipeitteen oheneminen ja suojasäiden tai kovan tuulen aiheuttama hangen pinnan kovettuminen estävät kanalintujen kieppiin menon, joka on yleistä kovilla pakkasilla myös keskipäivällä aamu- ja iltaruokailun välillä. Tämä merkitsee energian kulutuksen lisääntymistä ja samalla kasvaa riski joutua päiväpetojen saaliiksi. On arveltavissa, että kiepin antaman suojan menettäminen on erityisen kohtalokasta silloin, kun puita peittävä lumi ja jää vaikeuttavat lintujen ruokailua. Poroille suojasäät ovat myrkkyä, sillä seuraavien pakkasten aikana lumi kovettuu. Jos jääkerros syntyy jo alkutalvesta, niin kuin usein tapahtuu, ravinnon saanti voi vaikeutua koko lopputalveksi. Lumisen ajan lyheneminen ja varsinkin varhainen kevään tulo sen sijaan helpottavat porojen elämää.

Riistapäivien esitelmien tiivistelmät on luettavissa osoitteessa www.rktl.fi/julkaisut


Tulostettava versio

 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Julkaistu 24.1.2006