RKTL:n tutkimuspäivillä Vaasassa pureuduttiin kalatalouden konflikteihin

RKTL:n perinteiset Kalantutkimuspäivät on saanut uuden nimen kun kala-etuliite jäi nimestä pois. Tämä kertoo osaltaan siitä, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa halutaan yhä enemmän hyödyntää koko laitoksen osaamista ja tietotaitoa sekä yhteistyöverkostoja entistä monitieteellisemmän ja laaja-alaisemman tutkimustiedon tuottamiseksi.

Tutkimuspäivien avaussanat lausui tutkimuslaitoksen ylijohtaja Eero Helle, jonka jälkeen suurlähettiläs Ole Norrback palautti mieleen tapahtumia vuosien varrelta. ”Puolustushallinto oli rauhallinen kenttä kala-, riista- ja poroasioihin verrattuna”, muisteli Norrback avausesitelmässään aikaa, jolloin hän oli poliittisessa vastuussa molemmista.

Tutkimuspäivillä puhututtivat erityisesti hylje- ja merimetsokysymykset mutta myös ihmisen toimet ja niiden vaikutukset kalastukseen. Pohjanmaan jokien käyttöä ja hyödyntämistä katsottiin sekä kalastajan, voimatalouden että maatalouden näkökulmasta ja kuulijalle kävi selväksi, että näiden elinkeinojen yhteensovittamiseksi on vielä paljon tehtävä ja tehtävissä.

 

David N. Carss johtaa eurooppalaista REDCAFE-verkostoa, jonka tehtävänäon yrittää vähentää konflikteja merimetsojen ja kalatalouden  välillä.

”Jos haluaisimme vähentää 15 prosenttia Euroopan merimetsokannasta metsästyksellä, se tarkoittaisi 60 000 tuhannen linnun hengiltä ottamista joka vuosi. 40 prosentin vähennys tietäisi jo 120 000 lintua ja tällä ei vielä ongelmaa ratkaistaisi”, havainnollisti prof. David N. Carss merimetsotilannetta. David uskoikin yhteistyöverkostojen voimaan ja siihen, että laittamalla ”kalaihmiset” ja ”lintuihmiset” keskustelemaan keskenään oppisimme ehkä paremmin ymmärtämään ja elämäänkin tilanteen kanssa. David kehotti myös meitä suomalaisia kääntämään katseemme Ruotsiin. ”Teillä on samanlainen suhde luontoon. Voisitte ehkä käydä ottamassa oppia lahden toiselta puolelta, jossa merimetsojen kanssa on eletty jo pidempään.”

Marcus Wickström Suunnittelukeskuksesta (vas), Jaakko Tuhkanen (kesk.) ja Mika Salomaa (oik) Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta ovat jo tutkimuspäivien kävijäkonkareita.

”Kaikki tieto kalasta kiinnostaa, erityisesti tietysti paikalliset asiat, esim. vaelluskalatilanne ja Isojoen meritaimenkannat. Päivien tähän asti kiinnostavin esitys liittyikin Pohjanmaan jokien historiaa ja ihmisen vaikutusta jokiin käsittelevään aiheeseen”, miettivät Marcus ja Jaakko.

”Minut houkutteli tänne erityisesti päivien yhteydessä järjestetty Mestaripäivät-tapahtuma, jossa esiteltiin aivan uutta analyysitekniikkaa”, kertoi  puolestaan Mika. Kalamerkinnässä kalojen pituus ja painotiedot saadaan suoraan mittalaudalta sähköiseen muotoon ja kalavarojen arvioinnin tiedonkeruussa tallentava kalanmittauslaite korvaa valtavan määrän aikaisemmin käsin täytettyjä lomakkeita ja vähentää virhelähteitä.

 

RKTL:n tutkijat esittelivät uutta analyysitekniikkaa.

Myös Raisa Kääriälle, kalatalouden opettajalle Turun ammattikorkeakoulusta, tutkimuspäivät ovat tulleet tutuiksi jo vuosien ajalta. ”Täällä tapaa ihmisiä ja kuulee mielenkiintoisia esityksiä. Posterinäyttely oli hyvin toteutettu sekä sisällöltään että visuaalisuudeltaan. Ajankohtaiset aiheet kiinnostavat aina ja näitten päivien poikkitieteellisyys ja laajempi näkökulma asioihin oli hyvä”, listasi Raisa päivien antia.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat Jussi Aaltonen ja Tapio Penttilä olisivat toivoneet tapaavansa päivillä useampiakin opiskelijoita. ”Tämä on tunnettu ja tunnustettu tapahtuma alallamme, joten odotimme näkevämme täällä muitakin opiskelijoita, ihmettelivät pojat. ”Olemme keskustelleet täällä paljon tutkijoitten kanssa muun muassa siitä, olisiko Lounais-Suomen alueelta mahdollisuus löytää lisää meritaimenjokia”.

Kiitos kaikille tutkimuspäiville osallistuneille!

Tutustu tutkimuspäivien esitelmiin alla olevista linkeistä.

Tutkimuspäivien avaussanat

Tulostettava versio