Tutkimuspäivien esitelmätiivistelmät ja esitykset

Ajankohtainen kiinnostus Itämeren tilaan sai lähes 300 osallistujaa RKTL:n Tutkimuspäiville Poriin Promenadikeskuksen isoon auditorioon. Itämeren tilan lisäksi sessioiden teemoina olivat kalatalouden vaikutusmahdollisuudet ja Itämeren kalankäyttö

Itämeren tila huolestuttaa

Pahasti rehevöityvän Itämeren ravinnekuormitusta pitäisi vähentää. Onko meidän kannaltamme tärkein sisäisen kuormituksen vähentämiskeino saada Pietarin jätevedet kuriin? Entä mitä pitäisi tehdä Suomen maatalouden päästöille? Heikki Pitkäsen (SYKE) esitelmässä arvioitiin mm. millaisella viiveellä Itämeren kunnon kohentuminen näkyisi meidän vesillämme, jos maakohtaiset päästörajoitukset toteutuisivat.

Rehevöitymisen, hapettomien pohjien lisääntymisen ja suolaisuuden vähenemisen seurauksena Itämeren lajistossa tapahtuu muutoksia. Uudet tulokaslajit kuten petovesikirppu ja amerikankampamaneetti lisäävät lajien välistä kilpailua ja ekosysteemi muuttuu entisestään. Maiju Lehtiniemi (MTL) esityksessään painotti, että uuden tänne asettuneen lajin hävittäminen ei enää onnistu, leviämisen ennaltaehkäiseminen on paras keino.

Särki on on levittäytynyt yhä ulommaksi saaristoon, turska on kadonnut vesialueiltamme, kilohailia tavataan aikaisempaa enemmän ja silakka on laiha ja kitukasvuinen. Mikä on muutosten takana? Ilmaston lämpeneminen? Rehevöityminen? Jari Raitaniemi (RKTL) tarkasteli esitelmässään Itämeren kalastossa 1980-luvulta lähtien tapahtuneita muutoksia.

Voidaanko kalatalouden toimilla vaikuttaa Itämeren tilaan?

Itämeren tasolla kalastus on tehokas ravinteiden poistaja. Mutta millaisia tuloksia voitaisiin saada paikallisesti nettokuormitusjärjestelmässä, jossa kalankasvattajat saisivat päästöoikeuksia vähäarvoisten kalojen poistopyynnistä? Jouni Vielman (RKTL) esitys antoi aiheen sitä seuraavalle paneelille, jossa kalankasvattajien, ammattikalastajien, kalataloushallinnon, kalanjalostuksen, rehuteollisuuden, turkiseläinkasvattajien ja kalanviljely-, merikalakanta- ja biomanipulaatiotutkimuksen edustajat saivat aikaan vilkkaan keskustelun hoitokalastuksesta.

Markku Saihan esitys oli mieleenpainuva kuvasarja ja mietteitä rannikon kalastajien katoavasta elämänmuodosta. Mikä on tämän kulttuurin tulevaisuus?

Tutkimuspäivien esitelmätiivistelmät löydät tästä.

Tutkimuspäivien esitykset:

Itämeren vedenlaadun muutokset: missä ollaan tänään (Heikki Pitkänen, Syke)

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen (Maiju Lehtiniemi, Merentutkimuslaitos)

Silakka laihtuu, lojenpoikaset kuolevat, meri täyttyy särjistä (Jari Raitaniemi, RKTL)

Hylkeiden vaikutus Itämeren ekosysteemiin ja kalastukseen (Teija Aho, Fiskeriverket)

Heijastuvatko Itämeren muutokset merilintukannoissa? (Martti Hario, RKTL)

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä (Jouni Vielma, RKTL)

Kalastus rannikon elinvoimaisuuden turvaajana, valokuvaesitys (Markku Saiha, Paapuuri oy)

Kalankasvatus osana alue- ja kalataloutta (Harri Kukka, Suomen Kalankasvattajaliitto)

Itämeren kala elintarvikkeena (Jari Setälä, RKTL)

Kalansyönnin terveysvaikutukset haittoja suuremmat (Olli Leino, KTL)

Tulostettava versio