RKTL:n Tutkimusseminaarit 2008 RKTL:n seminaareissa esitellään ajankohtaisia kala-, riista- ja porotalouden tutkimuksia ja kehittämishankkeita. Seminaari on tarkoitettu RKTL:n tutkijoille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Myös muut aiheista kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Kevään 2008 tutkimusseminaareja
Viikinkaari 4, 1. kerros, luentosali B105, 00790 Helsinki
Torstai 29.5. klo 13.00
Jukka Ruuhijärvi
Vesipuitedirektiivi - yhteistyötä ja maatalouden ympäristötukea kalatutkimukseen
Vesipuitedirektiivi edellyttää, että aiempi veden laatuun perustuva vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus on korvattava eliöstöön perustuvalla ekologisella luokittelulla. Kalayhteisöt ovat yksi järvien ja jokien luokitteluun käytettävistä biologisista laatutekijöistä. RKTL:lta työ edellyttää kalayhteisöihin perustuvan jokien ja järvien luokittelun kehittämistä sekä seurannan ja muun tiedonkeruun järjestämistä. Seminaarissa esitetään katsaus ensimmäiseen vesistöjemme ekologiseen luokitteluun, joka on laadittu yhteistyössä ympäristöhallinnon ja TE-keskusten kalatalousyksiköiden kanssa.
Esitelmä (pdf 10 MB)
Torstai 8.5. klo 13.00
Olli Tahvonen, Metla
Kalapopulaation ikäluokkarakenteen merkitys kalastuksen taloudellisissa optimointimalleissa
Luonnonvarojen käytön ja ohjauksen tutkimusryhmä, (Fisheries and Environmental Management Group, FEM), Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Tiivistelmä
Kalastuksen taloustieteessä kehitetyt bioekonomiset mallit perustuvat perinteisesti kalapopulaatioiden kuvaamiseen ikäluokattomana biomassana. Tämä lähtökohta on tehnyt mahdolliseksi sisällyttää malleihin erilaisia taloudellisia näkökulmia kuten kalastuksen julkista säätelyä, peliteoriaa ja stokastista optimointia. Biomassamallia (vrt. surplus production model) on kuitenkin kritisoitu kalastuksen ekologiassa liian yksinkertaisena kuvauksena kalapopulaatiosta.
Osittain juuri tämän seurauksena kalastuksen taloustieteen malleja ei käytetä kalastuskiintiöiden (total allowable catch) määrittelyssä. Kalastuskiintiötä määritellään pikemminkin soveltaen erilaisia biologispohjaisia käsitteitä kuten suurinta kestävää saalismäärää (MSY) tai ns. F0.1 strategiaa. Kalastuksen ekologiassa on myös esitetty useita optimointimalleja, jotka perustuvat populaation kuvaamiseen ikäluokkarakenteena. Monet näistä malleista kuitenkin sisältävät voimakkaita taloudellisia yksinkertaistuksia. Kalastuskiintiöiden määrittelyongelma on kuitenkin taloudellis-ekologinen ja sitä olisi kiinnostavinta lähestyä sekä taloudellisesti että ekologisesti mahdollisimman perustelluilla malleilla.
Toistaiseksi julkaistut ikäluokkakuvaukseen perustuvat taloudelliset optimointimallit ovat olleet yksittäistapauksia koskevia tapaustutkimuksia. Tämän seurauksena ei ole syntynyt selvää käsitystä siitä kuinka suuri merkitys ikäluokkarakenteella on kalavarojen optimaalisen käytön kuvauksissa. Yleisen käsityksen mukaan ikäluokkien sisällyttäminen ei aiheuta oleellisia muutoksia taloudellisiin perustuloksiin kalavarojen optimaalisesta käytöstä.
Tässä tutkimuksessa kehitetään geneerinen kalavarojen käytön taloudellinen malli, jonka avulla voidaan selvittää ikäluokkakuvaukseen perustuvan optimaalisen kalastuksen ominaispiirteitä sekä analyyttisesti että numeerisesti. Osoittautuu, että useimmat biomassakuvaukseen perustuvat kalakantojen käytön tulokset eivät välttämättä päde ikäluokkamalleissa. Ikäluokkainformaatio muuttaa pitkän aikavälin steady state tasapainoa, muuttaa ehtoja joiden nojalla optimaalinen ja kestävä kalastustaso on olemassa ja voi muuttaa pitkän aikavälin tasapainon sykliseksi (vrt. pulse fishing). Lisäksi sekä kalastuksen taloustieteessä että kalastuksen ekologiassa tutkittu ns. constant escapement -strategia ei välttämättä ole optimaalinen. Useissa tilanteissa optimaalinen kalastuskiintiö on biomassakuvaukseen verrattuna konservatiivinen. Ikäluokkakuvaukseen perustuvat kalastusmallit osaltaan valottavat yleisempää kysymystä siitä olisiko tiettyä biologisesti uusiutuvaa luonnonvaraa optimaalista hoitaa tasaikäisinä kohortteina vai eri-ikäisten yksilöiden populaatioina.
Keskiviikko 16.4. klo 13.00
Kaarina Kauhala
Rabies ja pienpedot - supikoiran merkitys muuttuvassa ympäristössä
Kettu on ollut rabieksen tärkein levittäjä Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Suomessa 1980-luvun lopulla riehuneen epidemian aikana supikoira oli kuitenkin taudin yleisin levittäjä/uhri. Supikoiran merkitys myös Baltian maissa on viime vuosina kasvanut. Ilmaston lämmetessä ja supikoiran edelleen runsastuessa ja levittäytyessä Euroopassa sen merkitys rabieksen vektorina tulee olemaan entistä suurempi ja epidemian riski myös Suomessa kasvaa. Tässä esitellään radioseurannalla saatuja tuloksia supikoiran elinympäristön käytöstä ja suhteista muihin pienpetoihin sekä alustavia tuloksia aineiston perusteella lasketuista, Suomen oloihin sovelletuista rabiesmalleista.
Esitelmä pdf
Torstai 10.4. klo 13.00
Pekka Hyvärinen, Ari Huusko ja Heikki Hirvonen
Kainuun kalantutkimus – monipuoliset ja muunneltavat puitteet kokeelliseen tutkimukseen
RKTL:n Kainuun kalantutkimusasemaa on viime vuosina monipuolisesti uudistettu palvelemaan kokeellista kalantutkimusta. Nyt uudet tutkimuslaitteet alkavat olla käyttökunnossa ja useita uusia tutkimushankkeita onkin jo käynnistynyt mm. yhteistyössä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa ja lisää on suunnitteilla. Tutkimusseminaarissa kerrotaan, millaisia mahdollisuuksia asema tutkijoille tarjoaa, sekä esitellään asemalla tehtyjä ja käynnissä olevia tutkimuksia, mm. seuraavia:
-”Vieraslajien vaikutukset” -tutkimus selvittää, millaisia vaikutuksia vieraslajeilla, kuten kirjolohella ja puronieriällä, on alkuperäisten kalalajien menestykseen.
- ”Menestyvä istukas” -tutkimus pureutuu lohikalojen viljely- ja istutuskysymyksiin uudenlaisin menetelmin. Haastavana päämääränä on istutustoiminnan ekologisen ja taloudellisen tuloksen parantaminen.
Esitelmä (Hyvärinen) pdf
Esitelmä (Huusko) pdf
Esitelmä (Hirvonen) pdf
Tiistai 8.4. Riistakollokviot
Keskiviikko 5.3. klo 13.00
Petri Suuronen
Miten kansainväliset asiantuntijat noteerasivat suomalaisen lohitutkimuksen?
Ulkomaisista lohiasiantuntijoista muodostettu evaluointiryhmä tutustui RKTL:n lohitutkimukseen ja -seurantoihin. Arvionnin kohteena olivat tutkimuksen tieteellinen laatu, kattavuus ja relevanssi, sekä käyttökelpoisuus kalastuksen säätelyn perustaksi ja yhteiskunnan muihin tietotarpeisiin.
Esitelmä (pdf, 24mt)
Torstai 14.2. Riistakollokviot
Tutkimusseminaarit 2007
 Tulostettava versio
|
