RKTL:n Tutkimusseminaarit 2007

Seminaareissa esitellään ajankohtaisia kala-, riista- ja porotalouden tutkimuksia ja kehittämishankkeita. Seminaari on tarkoitettu RKTL:n tutkijoille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Myös muut aiheista kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Syksyn 2007 seminaareja

Viikinkaari 4, 1. kerros, luentosali B105, 00790 Helsinki,
torstaisin klo 13.00

27.9.
Kalankäsittelyn käytännöt ja tuotelaatu

Susanna Airaksinen

Kala ja kalatuotteet ovat nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita, minkä seurauksena raaka-aineen korkea laatu on erityisen tärkeää. Kalan laadullisia ominaisuuksia kuten väri, vedensidontakyky ja rakenne, ei ole aiemmin pystytty luotettavasti mittaamaan, vaikka edellä mainittujen ominaisuuksien merkitys arvoketjun eri portailla tunnetaankin. Rymättylän kalantutkimusasemalla on tutkittu kalan käsittelytapojen ja stressin vaikutusta elintarvikekalan laatuun. Oikeilla kalankäsittelymenetelmien valinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi lopputuotteen laatuun ja käytettävyyteen.
Esitelmä (pdf 7 mb) 

4.10
Ecology and fisheries of Lake Balaton

Istvan Tatrai, Balaton Limnology Research Institute

Istvan Tatrai on tunnettu ja paljon referoitu ekologi. Hän on erikoistunut rehevien vesien biomanipulaatiotutkimuksiin.Niissä pyritään kalayhteisön rakennetta muuttamalla aikaansaamaan ravintoverkossa sellaisia muutoksia, että ne johtavat veden laadun paranemiseen. Istvan Tatrai on työskennellyt kotimaansa lisäksi mm. Itävallassa, Suomessa, Tanskassa ja Tsekin tasavallassa.

18.10
Kalastomme muutosten kourissa

Lauri Urho

Kuinka monta ja mitä kalalajeja Suomessa on tavattu? Montako niistä on vakinaisia? Kuinka moni kalalaji lisääntyy vuosittain Suomen vesissä? Mitä muutoksia kalastossamme on tapahtunut? Mitkä ovat olleet kalakantojemme toistaiseksi suurimmat muutokset? Ihmistoimintako muutosten takana? Mitä uusia lajeja olemme saaneet? Ovatko muutokset kiihtymässä? Arvioita siitä mitä on tulossa ja mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan.
Esitelmä ppt (17,5 MB)   pdf-tiedostona (6,6 MB)

1.11.
Poronhoito muuttuvassa laidunympäristössä

Jouko Kumpula

Porojen laidunmaat eivät ole muuttumaton ja ehtymätön luonnonvara, vaan laidunalueita muokkaavat ja muuttavat jatkuvasti mm. porojen laidunnus, eri maankäyttömuodot ja ilmastolliset tekijät. Esitelmä havainnollistaa porojen laidunympäristön muutoksia viime vuosikymmenien aikana ja näiden muutosten vaikutuksia poronhoidon kannalta.
Esitelmä (pdf 10 MB)

13.12
Suurpetoneuvottelukunnat osana suurpetojen hoitoa

Jani Pellikka

Suurpetokantojen kasvun myötä petoihin liittyvistä näkemyseroista johtuvat ristiriidat ovat voimistuneet. Ristiriitojen hallitsemiseksi Suomen suurpetojen hoitosuunnitelmissa esitetään, että kaikkien riistanhoitopiirien toimialueilla lisätään yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Seminaarissa pohditaan keinoja, miten voidaan yhteensovittaa erilaisia luonnonvarojen hallintaan liittyviä intressejä erityisesti suurpetokysymyksissä.
Esitelmä (pdf)

Kevään 2007 tutkimuseminaarit

13.2.
ks.  Riistakollokviot 2007

27.2. klo 13.00
Suurtaloudet tarjoavat yhä enemmän kala-annoksia - miten pärjää kotimainen kala?

Kaija Saarni

Vuonna 2005 suurtalouksissa käytettiin yhteensä 14 miljoonaa kiloa kalaa, mikä oli 30 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Kotimaista hirveä, saksanhirveä ja poroa käytettiin yhteensä runsaat miljoona kiloa.
Esitelmä (pdf 8,9 MB)

8.3. klo 13.00
Missä on Itämeren lohi

Petri Suuronen ja Erkki Ikonen

Itämeren lohen saaliit ovat viime vuosina olleet tavanomaista heikompia. Avomeren ajoverkko- ja siimasaaliit ovat alentuneet. Selkämereltä ja Suomenlahdelta avomerikalastus on loppunut. Rannikon rysäkalastuksessa viime vuosien saaliit ovat olleet pieniä. Jokisaaliit eivät ole kasvaneet odotusten mukaisesti, vaikka jokien poikastuotanto on noussut. Minne lohet ovat kadonneet?
Esitelmä (pdf 3,9 mt)

13.3. ks.  Riistakollokviot 2007

27.3. klo13.00
Mäyrän, supikoiran ja ketun välisistä suhteista petoyhteisössä

Katja Holmala

Kaakkois-Suomessa Virolahdella radioseurattiin mäyriä, supikoiria ja kettuja vuosina 2000–2004. Useamman lajin yhtäaikainen seuranta on antanut hyvän vinkkelin monimutkaisten vuorovaikutusten tarkasteluun. Saatuja tuloksia tulkitaan lajien välisten ja lajin sisäisten suhteiden näkökulmasta. Päällekkäiset elinpiirit, yhtäaikaiset liikkeet ja yölliset kulkureitit kertovat mielenkiintoista tarinaa. Saatuja tuloksia voidaan soveltaa mm. rabieksen torjuntaan.
Esitelmä

10.4. ks.  Riistakollokviot 2007

19.4. klo 13.00
Alitsariinikylvetys: luotettava ja kustannustehokas kalan mädin ja poikasten ryhmämerkintämenetelmä

Pekka Keränen ja Tapio Kiuru

Alitsariiniyhdisteet ovat fluoresoivia väriaineita, jotka reagoivat kalsiumin kanssa. Tämän vuoksi ne soveltuvat erinomaisesti kalojen ryhmämerkintään, sillä kylvetettäessä kaloja alitsariinipitoisessa vedessä niiden otoliitteihin muodostuu pysyvä merkki. Menetelmä soveltuu erityisesti pienille, muilla tavoin vaikeasti merkittäville kalanpoikasille, ja näin ollen esimerkiksi vastakuoriutuneiden kalanpoikasten istutusten tuloksellisuutta on mahdollista tutkia luotettavasti. Mätijyvässä silmäpisteasteella olevilla kalanalkioilla otoliittien alkeisjyväset ovat jo kehittyneet, joten myös mädin merkintä ja istutusten onnistumisen arviointi on mahdollista. Kylvetyksiä toistamalla voidaan luoda useita merkkikoodeja, jolloin esimerkiksi yhteen vesistöön istutettavat saman lajin eri kannat voidaan erottaa toisistaan. Alitsariinimerkki määritetään otoliitista fluoresenssimikroskoopilla.

Suomen vähäkalkkisissa vesissä toimivaksi väriaineeksi on osoittautunut alitsariinipunainen S (alizarin red S, ARS), joka on kaupallisista alitsariiniyhdisteistä edullisin. Menetelmän kustannustehokkuutta lisää se, että kylvetyksessä voidaan käyttää pieniä pitoisuuksia, jolloin merkintäkuolevuus on käytännössä olematon. Alitsariinikylvetys ei vaadi ylimääräisen työvoiman käyttämistä, joten se voidaan yhdistää vaivattomasti kalanviljelylaitosten viljely- ja istutusrutiineihin. Menetelmällä on mahdollista merkitä turvallisesti laitoksen koko mäti- tai poikastuotanto haluttuna ajankohtana, kun veden lämpötila on 2-10 ºC.

Alitsariinimerkintä on ollut laajassa käytössä Inarijärven ja Lapin tekojärvien kalakantojen hoidossa vuodesta 2003 lähtien.
Esitelmä (pdf 7,3 MB)

31.5. klo 13.00
Miten kalan hinta muodostuu?

Jari Setälä ja Jarno Virtanen

Seminaarissa esitetään kolmivuotisen pohjoismaisen tutkimushankkeen tuloksia. Hankkeeessa tutkittiin rannikon tärkeimpien kaupallisten makean veden kalalajienmarkkinoita ja hinnanmuodostusta suomalaisten ja ruotsalaisten tuottajahintojen aikasarja-analyyysin avulla. Seminaarissa esitetään miten yhteisintegraatioanalyysimenetelemää voidaan soveltaa kalalajikohtaisten markkinoiden ja maantieteellisten markkina-alueiden yhdentymisen tutkimiseen.
Esitelmä (1,5 MB)

Syksyn 2006 tutkimusseminaarit

Tulostettava versio