Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen uutiskirje

Itämeren halli eli harmaahylje ja norppa ovat Suomessa riistalajeja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos seuraa ja tutkii Itämeren hylkeiden runsautta, levinneisyyttä, elintapoja ja hyljekantojen vaikutusta.

Uusilla hyljesivuillamme kerrotaan hylkeiden biologiasta, elintavoista ja esitellään ajankohtaista tutkimustamme. Sivuille on koottu linkkejä myös muiden tahojen hyljetietoon.

http://www.rktl.fi/riista/hylkeet/

Kuluttajien mielestä kotimaisuus on makeavesirapujen halutuin ominaisuus. Jokirapua arvostetaan eniten, täplärapu kilpailee koolla ja hinnalla.
Lue lisää

Kalatalouselinkeinon kehitys kokonaisuutena on ollut aikaisempaa heikompaa. Taloudellisen muutoksen kehitystä kuvaavat indikaattorit osoittivat 2000-luvun alkupuolen tasoa.
Lue lisää

Voimakkaimmin kuluneet jäkälälaitumet sijoittuivat tunturialueille Länsi- ja Keski-Lappiin. Jäkälämäärät olivat vähentyneet tutkituilla koealueilla useimmissa paliskunnissa 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Lue lisää

Kuha on arvostettu ruokakala Suomen ja Euroopan markkinoilla. Sillä on hyvät mahdollisuudet nousta uudeksi viljelylajiksi kirjolohen ja siian rinnalle.
Lue lisää

Taloudellisen noususuhdanteen ansiosta poronlihatuotteiden kuluttajahinnat ovat nousseet muita elintarvikkeita voimakkaammin. Tämän hetkisen laman vaikutus hintoihin voi jäädä vähäiseksi, jos poronlihatuotteilla on vahva asema erikoislihamarkkinoilla.
Lue lisää

Lohen vuotuista vaelluspoikastuotantoa on seurattu Tornionjoella 1980-luvulta lähtien ja miljoonan vaelluspoikasen määrä ylittyi nyt ensimmäistä kertaa.
Lue lisää

Lähes puolet Suomeen tuodusta kalasta, 41 miljoonaa kiloa, tulee Norjasta. Tuoretta merilohta tuodaan 19 miljonaa kiloa.
Lue lisää

Hirvien, metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen liikkumista seurataan radiopantojen lähettämien paikannustietojen avulla.
Lue lisää

Evässä kerrotaan ajankohtaisista kala-asioista niin politiikan, tutkimuksen kuin käytännönkin näkökulmista. 
Lue lisää

Voidaanko kalatalouden keinoin kohentaa Itämeren tilaa?
Lue lisää

Suomen ja Skandinavian susikannat ovat toisistaan erillään johtuen suurista etäisyyksistä, maantieteellistä esteistä ja korkeasta kuolleisuudesta. Skandinavian kannan elinvoimaisuutta voidaan parantaa vähentämällä ihmisen aiheuttamaa susien kuolleisuutta tai istuttamalla susia suomalais-venäläisestä kannasta.
Lue lisää

Pohjois-Euroopan vähälajiset virtavedet tarjoavat puronieriälle mahdollisuuden välttää kilpailua kotoperäisten kalalajien kanssa ja levittäytyä siten lajityypillisille alueilleen, jokien latvoille.
Lue lisää

Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus on noussut entistä monitahoisemmaksi aiheeksi kalastuksen hallinnassa.
Lue lisää

Kalojen lisääntymisalueiden sijaintia ennustavien mallien toimivuutta saaristoalueella testattiin.
Lue lisää

Paljonko vaellukselle lähteneistä smolteista palaa Simojokeen?
Lue lisää 

Kalanviljelylaitoksilla kasvatetuilla Nevan, Saimaan ja Tenon kantaa olevilla lohilla on eroa perusaineenvaihdunnassa.
Lue lisää

Krooninen loisinfektio heikentää nieriänpoikasten aineenvaihduntaa.
Lue lisää

Untuvikkojen massakuolemat syynä Söderskärin haahkakannan pienenemiseen.
Lue lisää

Simojoen lohen villien ja kalanviljelylaitoksessa viljeltyjen vaelluspoikasten vaellusta jokisuulta Itämerelle tutkittiin.
Lue lisää