Kirjolohen valintajalostus JALO-kirjolohen valintaohjelma on kehittynyt maailmankin mittakaavassa edistykselliseksi ohjelmaksi. Ohjelmassa hyödynnetään kaikkein uusimpia eläinjalostuksen menetelmiä. JALO-kirjolohi on edennyt 2010-luvulle tultaessa seitsemänteen valittuun sukupolveen. Ensimmäiset emovalinnat tehtiin peruspopulaation toisesta sukupolvesta keväällä 1992, jolloin myös varsinainen JALO-valintajalostusohjelma käynnistyi RKTL:n vuokraamassa Nilakkalohen Tervon laitoksessa. Vuonna 1995 lypsettiin Tervossa ensimmäistä kertaa jalostusarvostelun läpikäyneet, vuosiluokan 1992 emot.
Edistyminen
Vuosiluokkaan 2000 asti JALO-kirjolohta valittiin pääasiassa kasvun perusteella. Vuodesta 2001 lähtien JALO-kirjolohia on valittu kahdessa linjassa.
-
KASVU-linja on jalostettu nopeasti kasvavaksi ja se sopii hyvin sekä mädin että lihan kaupalliseen tuotantoon.
-
MARTO-linjassa valitaan myöhäistä sukukypsyysikää, jolloin on mahdollista tuottaa isokokoista ja hyvälaatuista kalaa ilman sukukypsyyden aiheuttamaa lihan laadun alentumista.
JALO-kirjolohen kasvun parantuminen on tehokasta. Meriteuraspainon perinnöllinen edistyminen on keskimäärin 5 % / sukupolvi. Koska JALO-ohjelmassa valitaan kaloja vuosittain ja ohjelmaa kehitetään koko ajan, voidaan valintaohjelmaa verrata sijoituksiin, jotka kasvavat korkoa korolle.
Kirjolohella nopea kasvu ja aikainen sukukypsyys ovat perinnöllisesti yhteydessä toisiinsa eli valitsemalla vain kasvua sukukypsyys populaatiossa vääjäämättä aikaistuisi. Kahteen linjaan ja monen ominaisuuden valintaan perustuvalla jalostusarvostelulla JALO populaatiossa on kuitenkin onnistuttu laskemaan sukukypsyyden saavuttavien kalojen osuutta samaan aikaan kasvun parantamisen kanssa.
Korkeatasoisessa valintajalostuksessa on tärkeää pyrkiä parantamaan tuotanto-ominaisuuksien lisäksi myös laatu- ja terveysominaisuuksia. Kokonaisuutena valinnalla pyritään entistä ekologisempaan, eettisempään ja ekonomisempaan suuntaan eläinaineksen parantamisessa. Esimerkiksi kalojen hyvinvoinnin parantaminen valitsemalla taudille tai ympäristövaikutteelle vastustuskykyisempiä kaloja nostaa tuotantoa ja alentaa tuotantokustannuksia paremman kasvun ja rehutehon, pienemmän teurasjätteen ja kuolleisuuden kautta. Nämä tekijät säätelevät myös laitoksen ravinnekuormituksen määrää, joten samaan aikaan paranee myös tuotannon ympäristöystävällisyys.
JALO-kirjolohella esimerkiksi Diplostomum -loismadon aiheuttamaa kaihia on onnistuneesti kyetty vähentämään populaatiossa 2000-luvulla valitsemalla kaihille vastustuskykyisiä yksilöitä. Tätä ominaisuutta valitaan voimakkaammin MARTO -linjassa, koska kaihialttiudella on geneettinen yhteys myöhäiseen sukukypsyyteen kasvun hidastumisen kautta. KASVU-linjan geneettinen trendi pyritään pitämään matalalla stabiililla tasolla, mutta havaituissa arvoissa havaitaan silti selvä edullinen suuntaus vähentyneenä kaihina silmissä. Kaihia aiheuttavan loisen esiintymiseen vaikuttaa paitsi vastustuskykyisten yksilöiden valinta ja siten vähentynyt loisten tiheys, myös se että kasvu ja loisten vastustuskyky ovat geneettisesti yhteydessä toisiinsa. Siten kasvun parantaminen valinnalla vaikuttaa epäsuoralla tavalla edullisesti myös kalojen terveyteen. Luonnollisesti myös jatkuvat ponnistelut kohti entistä parempaa kasvatusympäristöä parantavat kalojen terveysominaisuuksia.
Tulevaisuus
JALO kirjolohen valintaohjelman kehittyminen maailman mittakaavassa erittäin edistykselliseksi ohjelmaksi on mahdollistanut RKTL:n ja MTT:n pitkän linjan yhteistoiminta. Sen ansiosta ohjelmassa hyödynnetään kaikkein uusimpia eläinjalostuksen menetelmiä (esim. www.mtt.fi/BGE/Software/MiX99).
Jalostusohjelman ylläpito vaatii kuitenkin jatkuvaa tutkimus- ja tuotekehityspanostusta. Tulevaisuutta silmälläpitäen JALO–ohjelmassa arvioidaan parasta aikaa mm. geneettisiä parametreja kirjolohiperheiden eloonjäämisessä havaitulle vaihtelulle (Kalankasvattaja 5/2008: Eloonjääminenkin on genetiikkaa.) ja testataan DNA-analyyseihin pohjautuvan informaation käyttöä jalostuksen työkaluna (Apaja 1/2009: Molekyyligenetiikalla uutta tehoa kalanviljelyyn).
Jalostustoiminnan kehittämisen tueksi RKTL:llä on ollut vuodesta 1997 alkaen jalostuslautakunta, jonka jäsenet edustavat eläinjalostusta, kalankasvatuselinkeinoa, elintarviketeollisuutta sekä rehuteollisuutta. Lautakunta pohtii valintajalostuksen pitkän tähtäimen tarpeita ja tavoitteita elinkeinon toimintaedellytysten vahvistamiseksi.
 Tulostettava versio
|
