Inarijärven velvoitehoito RKTL toteuttaa Inarijärven kalatalousvelvoitteen mukaiset istutukset
Inarijärveä, Suomen arktisinta suurjärveä, on säännöstelty vuodesta 1941 Norjan ja Venäjän Paatsjoessa olevia vesivoimalaitoksia varten. Säännöstelyn kalakannoille aiheuttamien haittojen kompensoimiseksi on Inarijärven ja sen sivuvesistöjen alueelle määrätty istutettavaksi kaloja vuodesta 1976 alkaen. Kalatalousvelvoitteen hoidon kehittämiseksi otettiin vuonna 1996 käyttöön ns. sopeutuva velvoitehoito, missä istutuksia ohjataan kalataloustarkkailussa istutuspoikasista, kalakannoista ja kalastuksesta saatujen tietojen perusteella. Nykyisin kalatalousvelvoitetta hoidetaan vuonna 2000 annettujen, aiempaa joustavampien, lupaehtojen perusteella koko vahinkoalueella.
Inarijärven säännöstelyluvan hallinta siirtyi vuoden 2009 alusta maa- ja metsätalousministeriöltä Lapin ELY-keskukselle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on toteuttanut kalatalousvelvoitteen istutukset alusta alkaen säännöstelyluvan haltijan toimeksiannosta. Kalatalousvelvoitteen vuotuiset kustannukset ovat noin 0,7 milj. euroa. Velvoitteita hoidetaan nykyään viisivuotisin toimintajaksoin, joista uusin istutusjakso alkoi vuonna 2011 ja tarkkailujakso vuonna 2009.
Istutuksissa käytetään pääasiallisesti paikallisia kalakantoja
Alueen paikallisten kalalajien ja kantojen perinnöllisen taustan turvaamiseksi uudet emokalaparvet perustetaan mahdollisuuksien mukaan luonnonkaloista. Istutuksissa käytetään vain paikallisia kalakantoja, poikkeuksena on harmaanieriä, joka on tuotu alueelle istutuksia varten jo 1970-luvulla.
Kalatalousvelvoitepäätöksen mukaiset vuosittaiset istutusmäärät ns. standardipoikasina:
Taimenvelvoite, 3-vuotias (20 cm ja 90 g) poikanen 115 000 kpl
Nieriävelvoite, 1-kesäinen (7 cm ja 5 g) poikanen 250 000 kpl
Siikavelvoite, 1-kesäinen (9 cm ja 4 g) poikanen 1 108 000 kpl
Istutuksia voidaan muuttaa lajin, iän, koon, määrän ja istutuspaikan suhteen kalatalousviranomaisen päätöksellä.
Kalatalousvelvoitteen mukaisten istutusten kehittämiseksi ja tuloksellisuuden arvioimiseksi tehtiin vuosina 2000-2003 laaja merkintäohjelma, jonka tulokset ovat valmistumassa. Järvitaimenet merkittiin kuonomerkeillä, nieriät ja harmaanieriät otoliittivärjäyksellä tai rasvaeväleikkauksella ja pohjasiiat ruiskuvärjäyksellä. Vuosiluokasta 2004 alkaen kaikki istutettavat kalat on merkitty otoliittivärjäyksin. Merkintöjen ansiosta voidaan myös luotettavasti arvioida luonnonkalakantojen tilaa, luonnontuotannon määrää ja merkitystä.
Saalis kasvanut 1990-luvun puolivälin jälkeen
Inarijärven kokonaiskalansaalis on kasvanut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä alkaen. Petokalojen (järvitaimen, järvilohi, nieriä ja harmaanieriä) saalis on kuitenkin ollut huomattavasti aiempaa suurempi, vuonna 2001 saavutettiin tähänastinen ennätys 75 tonnia. Järvitaimenen luontainen lisääntyminen on velvoitehoidon aikana elpynyt niin, että 2000-luvulla puolet saaliista on peräisin luonnossa syntyneistä poikasista. Nieriän vuosiluokkakohtaisista saaliista on 55-81% ollut peräisin 2000-luvun alun istutuksista. Pohjasiian 2000-luvun istutukset ovat tuottaneet 23-60% vuosiluokkakohtaisesta saaliista.
Noin joka kolmas Inarin kunnan talous kalastaa Inarijärvellä. Kotitarvekalastajat saavat yli puolet kokonaissaaliista, mistä pääosa saadaan verkoilla. Kotitarvekalastajien tärkeimmät saaliskalat ovat pohjasiika ja järvitaimen. Ammattimaiset kalastajat saavat rysillä ja verkoilla kokonaissaaliista reilun viidenneksen, tärkein saalislaji on pohjasiika. Ulkopaikkakuntalaiset virkistyskalastajat saavat viidenneksen Inarijärven kokonaissaaliista. Heidän tärkeimmät saalislajit ovat järvitaimen, nieriä, harjus sekä hauki ja mökkiläisillä sen lisäksi pohjasiika.
 Tulostettava versio
|
